Aarre sateenkaaren päässä – Primus ”The Desaturating Seven”

Yhdysvaltalainen bassovenkoilun ja kummallisten kappaleiden legenda Primus on palannut levytyksen pariin. Väliin on mahtunut Jali ja Suklaatehdas -soundtrack ja nokkamies Claypoolin psykedeliaprojekti Sean Lennonin kanssa, mutta nyt faneja hemmotellaan yhtyeen yhdeksännen studioalbumin muodossa. Les Claypoolin syntymäpäivänä 23.9. julkaistu “The Desaturating Seven” perustuu italialaisen Ul de Ricon lastenkirjaan The Rainbow Goblins. Mistään tyypillisestä aikuisprogeen nojaavasta rock-albumista ei tietenkään ole kyse, eikä sellaista osaisi Primukselta odottaakaan.

 

The Desaturating Seven” äänitettiin bändin klassisella kokoonpanolla, Tim Alexanderin suorittaessa rumpalin virkaa. Primukselle tyypillinen soundi on pysynyt mukana, kitaristi Larry LaLonden kitaranvingutuksesta Claypoolin tiivistahtiseen basson läimimiseen. Les Claypoolin ja Sean Lennonin yhteisprojekti The Claypool Lennon Delirium on tartuttanut Primus-päämieheen selkeästi psykedeelisen vaihteen, ja levyn mielikuvitusta kutkutteleva tunnelma on siitä vahva merkki. Levyn vahvimmaksi raidaksi osoittautuu ensimmäinen sinkku “The Seven”, joka esittelee kirjassa sateenkaaren värejä imailevat menninkäiset. Veikeä tahtilaji ja iskevä rytmi polkaisevat albumin kunnolla käyntiin. Primuksen “marssittavat” kappaleet, kuten “Shake Hands With Beef”, ovat itselleni mieluisia, joten “The Seven” on erittäin piristävä palanen musiikkia Primuksen kasvavaan katalogiin. “The Trek” kuljettaa kuulijan menninkäisten matkaan, uhkaavan tunnelman saattaessa uteliaimmat perille sateenkaaren päähän. Levyn päättää ennen outroraitaa väreilevä “The Storm”. Albumin tarina on melko itsestään selittyvä, se selviää jokaiselle kuuntelemalla. Tarina ei jää pelkän sadunkerronnan tasolle, vaan se peilautuu myös auttamattomasti nykypäivään, seitsemän ahneen menninkäisen juonitellessa muiden kustannuksella. Tulkintoja toki löytyy niin monia kuin on kuulijoitakin, mutta heijastuksilta sekä ulko- että sisäpolitiikkaan ei voi välttyä.


“The Desaturating Sevenin” ainut huono puoli on mielestäni modernin levytysbisneksen vitsaus: liian lyhyt mitta. 34 minuuttia uutta Primusta ei tyydytä ainakaan minun nälkääni, joka olen tottunut noin tunnin mittaisiin albumeihin tältä kalifornialaistriolta.
Taru sateenkaarimenninkäisistä voi kuulostaa monesta kummalliselta ajatukselta konseptialbumille, vaan eipä Primus ikinä ole ollutkaan tavan tallaajien valinta, mitä tulee 90-luvun rockiin. Niinpä happoisten tunnelmien ystävät löytävät luultavasti “The Desaturating Sevenin” levylautaseltaan pyörimästä useaan otteeseen.

9/10

Kappalelista:
1. The Valley
2. The Seven
3. The Trek
4. The Scheme
5. The Dream
6. The Storm
7. The Ends?

Kirjoittanut: Ville Kangasniemi

http://primusville.com/splash/