AC/DC legenda Phil Rudd rokkasi Nosturissa

AC/DC:stä vuonna 2014 potkut saanut Phil Rudd on ongelmistaan huolimatta onnistunut äänittämään sooloyhtyeensä kanssa albumin nimeltä ”Head Job”, ja tällä albumilla esiintynyt yhtye on nyt kiertämässä maailmaa. Kiertue päätyi myös Suomeen kahdelle keikalle Vaasaan ja Helsinkiin.

Bändin kokoonpanoon kuuluu albumilla esiintyneiden Geoffrey Martinin (kitara) ja Allan Badgerin (laulu) lisäksi John Proctor (basso) ja Mike ”Mutt” Furness (kitara). Oli mukava nähdä, että Phil Ruddilla oli mukanaan oma bändi eikä coverbändiä kuten Dave Evansilla viime vuonna. Tästä on annettava iso plussa Phil Ruddille.

Yleisöä oli paikan päällä todella vähän; Nosturin yläkerta oli suljettu kokonaan, ja nopeasti laskettuna alakerrassakaan ei ollut kuin 40-50 henkilöä. Yleisön määrään on varmasti vaikuttanut huono päivävalinta ja mielestäni melko suolaisen hintaiset liput. Yleisön vähyys vaikutti suoraan keikan tunnelmaan, vaikka soitto toimikin erinomaisesti. ”Head Job” -albumilla on hyviä kappaleita, mutta ne eivät onnistuneet herättämään minkäänlaisia tunteita yleisössä. Kappaleiden jälkeen pystyi hädin tuskin kuulemaan vaisuja aplodeja. Ainoat kerrat, kun yleisö kunnolla innostui, oli AC/DC-kappaleiden aikana, mikä ei juuri yllättänyt.

Keikka ei lähtenyt hyvin käyntiin. Kolmen ensimmäisen kappaleen aikana Allan Badgerin mikki kiersi inhottavasti, mutta onneksi ongelma saatiin korjattua loppujen lopuksi. Kiertämisen lisäksi myös taustalaulujen mikit olivat hyvin matalalla, ja vasta ”Rock ’n’ Roll Damnation” -kappaleen aikana ne kuuluivat kunnolla. Bändi oli joutunut peruuttamaan Tukholman keikan vain pari päivää ennen Suomen-kiertuetta, ja oli selvästi huomattavissa, että Badgerin ääni ei ollut vielä täysin kunnossa ja hän joutui yskimään kappaleiden välissä sekä juomaan kuumia juomia pitääkseen lauluäänensä kunnossa koko keikan ajan.

Settilistan AC/DC-kappaleiksi oli valittu pelkästään Bon Scottin aikaista AC/DC:ta. Allan Badgerin ääniala ei ole mistään laajimmasta päästä, minkä huomasi hyvin näiden kappaleiden kohdalla. Hänen äänensä ei vain mitenkään yllä yhtä korkealle kuin Bon Scottin. Tästä syystä olisin itse toivonutkin, että AC/DC:n kappaleet olisi jätetty välistä ja niiden tilalle illan soittolistaan otettu ”Head Job” -albumin ”Lonely Child” ja ”Bad Move”.

Bändi oli lavalla melko eleetön ja soitti keikan hyvinkin rutiininomaisesti läpi ilman turhia välispiikkejä. Tästä johtuen koko keikan pituudeksi jäi vaivaiset 55 minuuttia. ”Head Jobin” kappaleet eivät ole suuria mestariteoksia mutta hyvin toimivia tästä huolimatta. Muutaman promillen humalassa tämän kaltainen perusrokki on parhaimmillaan. Ei turhia kitarasooloja tai välispiikkejä, pelkästään puhdasta musiikkia.

Vaikka illassa oli hiukan ongelmia niin yleisön määrässä kuin mikkien kiertämisessä, oli kuitenkin hienoa päästä näkemään ”Black Ice” -aikaisen AC/DC-kiertueen rumpusetti Nosturin lavalla lähietäisyydeltä. Phil Ruddin rumpalointi on myös hienoa katseltavaa, ja vaikka miehellä on ikää jo päälle kuudenkymmen, tuntuvat rumpukapulat pysyvän vielä erinomaisesti käsissä.

Kappalelista:
The Other Side
When I Get My Hands on You
Lost in America
Crazy
Shot Down in Flames (AC/DC)
Sun Goes Down
Up to My Neck in You (AC/DC)
No Right
Repo Man
Head Job
Rock ’n’ Roll Damnation (AC/DC)
Encore:
Forty Days

Phil Ruddin kotisivut

Phil Rudd Facebookissa

Raportti: Marko Valve