Anatheman Daniel Cavanagh vuodattaa sydänverta omissa nimissään – arviossa sooloalbumi ”Monochrome”

”Monochrome”, kansitaide: Danny Brascombe

Englantilaisesta vaihtoehto- ja tunnelmointirock-yhtye Anathemasta tuttu multi-instrumentalisti ja lauluntekijä Daniel Cavanagh julkaisee tällä kertaa soololevyn nimeltään ”Monochrome”. Ainakin Anathema-fanille albumi on selkeintä paikantaa kartalle suhteessa tuohon ns. pääbändiin. Cavanagh onkin itse tuumannut, että mikä tahansa ”Monochromen” biiseistä olisi voinut päätyä Anathemankin levylle, mutta hän koki kuitenkin näiden kappaleiden olevan niin henkilökohtaisia, että halusi julkaista ne omalla nimellään. Albumia kuunnellessa on helppo ymmärtää nämä mietteet. Monilta osin levyn anti on hyvin lähellä sitä, mitä nyky-Anathema tekee, mutta intiimeissä kappaleissa on kuitenkin vahvempi yksilön sydänveren vuodattamisen maku, ja albumin yleisvaikutelma on riisutumpi.

Albumilta ennakkoonkin julkaistu ”The Exorcist” lähtee liikkeelle maltillisesti, mutta kasvaa hienosti loppua kohden. ”This Musicissa” fiilistelyyn liittyy mukaan monessa projektissa mukana ollut ja oleva sopraano Anneke van Giersbergen, joka käyttää ääntään totutun ihanasti. Danielin ja Anneken äänet kietoutuvat yhteen kuin toisiaan kauan kaivanneet rakastavaiset. ”Sohossa” ihastuttava vokalistikaksikko jatkaa duetointiaan. Tässä kuulemme myös toista albumin vierailijoista ensimmäistä kertaa, kun viulisti Anna Phoebe tulee mukaan, mutta vasta seuraavissa kappaleissa hänen taiturointinsa pääsee enemmän esille. Hengästyttävästi nimetty, pitkälti instrumentaali ”The Silent Flight of the Raven Winged Hours” lienee albumin kunnianhimoisin sävellys. Sitä kannattelevat vetävät pianomelodiat, ja reilun yhdeksän minuutin aikana kastetaan varpaita myös kokeellisempiin vesiin. Yön pienille tunneille sopivaa syvällistä itsetutkiskelua seuraa räväkämpi aamunkoitto ja ”Dawnissa” Anna Phoebe viuluineen saa vihdoin loistaa. Phoeben soittoa olisi mielellään kuunnellut enemmänkin, mutta hänen tapauksessaan vierailijan tehtävä on ilmeisesti todellakin vierailla, lyhyesti.

Aseistariisuvan kaunis ”Oceans of Time” on levyn materiaalista helpommin omaksuttavasta päästä, ja siinä Cavanagh ja Giersbergen yhdistävät jälleen ilmaisuvoimansa tavalla, joka löytää tiensä syvälle sydänjuuriin saakka. Vajaan tunnin mittaisen tunnelmointisession päättää ”Some Dreams Come True”, jonka alusta olisi voinut tiivistää pari minuuttia, jotta lopputuloksesta ei olisi tullut niin junnaava. Tämä instrumentaaliveto on kuitenkin toimiva juuri päätöskappaleena. Musiikin hiljennyttyä olo on seesteinen ja rauhallinen, mikä meluisassa ja kiireisessä maailmassa tuntuu taivaalliselta.

”Monochromella” sävellykset ovat ansaitusti etualalla. Cavanaghilla on kelpo ääni, vierailija Giersbergenistä nyt puhumattakaan, mutta kuvaavaa on se, että albumista huomattava osa on kokonaan tai lähes kokonaan instrumentaalista. Cavanaghin vahvuus onkin mielestäni ennen kaikkea sävellystyöskentelyssä. Kappaleet ovat älykkäitä ja taidokkaita, mutta kuitenkin helpon kuuloisesti soljuvia. Cavanagh pysähtyy ja pysäyttää myös kuulijan reflektoimaan musiikin äärelle, kiirehtimättä. Joten jos kaipaat syksyysi ja elämääsi tunnelmointia kynttilänvalossa, niin suosittelen valitsemaan tuollaisen hetken soundtrackiksi ”Monochromen”.

9/10

Kappalelista:
1. The Exorcist
2. This Music
3. Soho
4. The Silent Flight of the Raven Winged Hours
5. Dawn
6. Oceans of Time
7. Some Dreams Come True

Kirjoittanut: Anna-Leena Harinen

Lue lisää aiheesta

Anathema johdattelee tunnelmalliselle matkalle optimistin kanssa Englantilainen vaihtoehto- ja tunnelmointirockin valtias Anathema julkaisee kesäkuun yhdeksäs päivä jo 11. albuminsa. Etukäteen ”The Optimistia” o...
Blackfieldin viides julkaisu ei hurmaa, vaikka tunnelmaa löytyykin Steven Wilson, progemaailman jokapäivänhöylä, on ollut varsin aktiivinen sitten Porcupine Treen hajoamisen, julkaisten tasaisesti parin vuoden välein ...
Se Delan – Drifter Vokalisti Belinda Kordicin ja soitintaiturin Justin Greavesin muodostama duo Se Delan julkaisi hiljattain uuden albumin nimeltään ”Drifter”. Yhtyeen m...
Anathema – A Sort of Homecoming Brittiläinen tunnelmallisen vaihtoehtorockin lähettiläs Anathema julkaisee lokakuun lopussa uransa viidennen live-tallenteen. Jos luulit, ettei pari v...