Ase on jo hankittu – kiteeläistä pontikkametallia While Death Smilesin tyyliin

While Death Smiles 2018 Kuva: Ronja Siitonen

Kiteeläistä pontikkametallia Turun kautta maailmalle työntävä While Death Smiles on hämmentävä tapaus. Syyskuussa julkaistu, metalcorevaikutteista modernia metallia sisältävä debyyttisinkku ”Unspoken lies” on pyörinyt Spotifyssa julkaisunsa jälkeen 8800 kertaa ilman keikkoja, laajempaa promoamista tai soittolistojen tarjoamaa vetoapua. Perjantaina 13. päivä on viimein toisen ”Fight”-singlen julkaisun aika ­– mikä voisi mennä vikaan?

Onneksi menestys ei sentään ole etäännyttänyt bändiä tyystin ruohonjuuritastosta. Bändin kitaristi-biisintekijä Lassi näet pummaa haastattelun aikana arvon rokkitoimittajalta sukat, oluen, deodoranttia ja luonnollisesti savukkeita – Andy McCoy olisi ylpeä. Rumpali Miska taas on rock-kliseiden velvoittamana reilut puoli tuntia myöhässä, mutta ei siitä sen enempää.

Mikä selittää tyhjästä tulleet kuuntelukerrat? Oletteko te edes hyviä?

”Ihan paskoja”, kitaristi Lassi vastaa lakonisesti. ”Ei kai täs itteään haukkumaan pidä alkaa?” kysyy rumpali Miska. ”Itse asiassa, parhaita me ollaan”, korjaa Lassi. Jälkimmäinen näkemys jääköön voimaan, bändihän on erittäinkin hyvä. Debyyttisinkun maukkaasti groovaava riffiosasto ja tiukka bändisoitto saa ”Fight”-singlellä  seurakseen vielä edeltäjäänsäkin tarttuvamman kertosäkeen. ”Menevämpää ja tiukempaa”, vertaa kappaleen mastermind Lassi.

Suoranaisia bändivertailukohtia While Death Smilesilla ei ole, mutta vokalistiesikuvissa väläytellään sellaisia nimiä kuin Matthew Tuck (Bullet For My Valentine) ja Freddie Mercury (Queen). Kitarapuolella kunnian puolestaan saa muun muassa Ben Bruce (Asking Alexandria), joka Lassin mukaan ”näyttää hyvältä ja soittaakin ihan ookoosti”.  ”Fight” – kappaleella tiukan tekninen soitanta, kovaa ja korkealta raikuva laulu sekä tässä ajassa kiinni oleva biisi saavat viimeisen kruunauksen tuottaja Samu Laaksosen puleeratun tuotannon ja miksauksen myötä.

Vokalisti Ollin mukaan sinkun suosion takana on kuitenkin ”vain” hyvä kaveripiiri. ”On kai se ihan hyvä omalla promoamisella.” Ja toki kaiken takana on itse musiikki. ”Se on vähän erilaista kuitenkin, modernimpaa”, pohtii basisti Marlon.

Tässä yhteydessä ei voi olla huomioimatta sitä, että Olli käväisi alkuvuodesta myymässä sielunsa vielä suuremmalle pahalle kuin Lucifer – toisin sanoen televisiolle ja Voice Of Finland -laulukilpailuformaatille. Tuolit kääntyivät 25-vuotiaalle Olli Hyvöselle ja tie tähtiin oli auki ainakin parin jakson ajan. Mitkäs fiilikset tuosta jäi?

Olli kuvailee: ”Kokemuksena helvetin hyvä, mut se oli vitun paskaa, ettei saanu päättää niitä biisejä juuri ollenkaan.” Miskan mukaan ”parastahan siinä oli se, että mä olin tukemassa. Sain enemmän julkisuutta kuin Olli [naurua].” Niinpä niin, tarinan mukaan tuolikarsinnan keikka-aggressioissa pomppiva laulajanalku uhkaa lähteä kävelemään, jos vain kaimansa, eli Yön Olli Lindholmin, tuoli kääntyy. Tällä tiedolla on tukijoukoissa viihtyvän rumpali-Miskan mukava jakaa haastatteluja teemalla ”Olli Ollin tiimiin.” Kavereihin voi aina luottaa, vai miten se meni? Laulajasankarimme päätyi lopulta Anna Puun joukkueeseen, mutta Ollin mukaan valmentamisesta oli valitettavasti turha puhua – ainakin tuossa alkuvaiheessa ”kerran käydään niinku harjoittelemassa kameroiden edessä, vaikka kaikki on jo harjoteltu.”

Onko tuollaisiin laulukilpailuihin osallistumista rock-uskottavaa toimintaa? Tuskin. Ollin mukaan ”se oli enemmänkin huomionhakua. Saa naaman telkkariin.” Miska lisää, että ”olihan se hyvää viihdettä” – äänenpainolla, jolla voisi juontaa vaikka Linnan juhlia.

Siinä on aina jotakin kiehtovaa, kun pienen kylän rokkibändi muuttaa suureen kaupunkiin valloittamaan maailman. Koska bändi ei ole Guns N’ Roses, voivat sen jäsenet löytää itsensä Hollywoodin sijasta niinkin kaukaa kuin Turusta. Miksi kolme rokkaria lähtee Kiteeltä, suuren ja mahtavan Nightwishin kotikunnasta kohti Turkua, tuota Tommi Läntisen ja Ressu Redfordin luvattua kaupunkia? Lassi huikkaa: ”Koska mä!” Kitaristi siis lähti ensimmäisenä Turkuun ja rumpali sekä lopulta laulajakin seurasivat länsituulten kutsua. Lopulta bändiin saatiin basistikin, kun ”yks tyyppi pokaili mun siskoa.” Miska tarjoaa toisen syyn. ”Ei siellä ole tulevaisuutta musiikille. Lisäks tuli ryypättyä ja soitettua kovaa rokkia liikaa Montulla [paikallinen treenikämppä–studiokompleksi]. Laita ”sekoilua” – kuulostaa coolimmalta.” Selvä, laitetaan sekoilua.

”Sieltä [Montulta] se Nightwishkin sai alkunsa”, muistuttaa Lassi. Taas Nightwish – lankeaako Kiteen kaiken musiikkitoiminnan päälle Yökalan muotoinen varjo? Kyllä, ainakin Lassin mukaan: ”kaikki on niin ylpeitä siitä, että vituttaa. Jos sä siellä oot bändissä, sä oot Nightwishin seuraaja. Heti kun soittaa keikan jossain, joku tulee julistamaan: ’Te olette seuraava Nightwish. Se on aina se.”

Onko rock- ja metallimusalla enää tulevaisuutta? On, ainakin jos While Death Smilesilta kysyy. ”Pitää vaan tehdä sellainen omanlainen juttu. Jotain uutta”, toteaa Olli. Marlon komppaa: ”aivan varmasti on tulevaisuutta, kun löytyy tällaisii ihmisii ku itekin.” Ja bändillähän tulevaisuus näyttää valoisalta, kun uusi sinkku ”Fight” julkaistaan perjantaina 13. päivä. Mikä voisikaan mennä vikaan epäonnen päivänä? Ollin mukaan ”ei mikään, käännetään se omaksi eduksi.” ”Kuitenkin koko netti kaatuu ja ei tuu yhtään kuuntelua”, manaa Miska. ”Pitää olla paketti kasassa, tää musa vaatii aika paljon. Pitää mennä just kohdalleen, et kuulostaa hyvältä”, kuvailee Olli. Vaikka Lassin mukaan ”keikkaa on ollut kuin Leevi & The Leavingsillä” – eli ei lainkaan – on bändi avoin keikkatarjouksille tulevaisuudessa. Seuraaviakin julkaisuja ja musiikkivideotakin on jo  suunnitteilla.

Lopuksi pakollinen kysymys: Miksi kenenkään pitäis kuunnella While Death Smiles-yhtyettä vuonna 2018?

Lassin mukaan ”ainakin uudessa sinkussa on vahvat sanat tähän maailman tilanteeseen tällä hetkellä.” Muun bändin mukaan heissä on ”kapinallisuutta, ballseja ja freesiä modernia metallia.” Mutta pystyykö rokkibändillä enää kapinoimaan, kun kaikki lavalle itseään tappamista pienempi on jo tehty? ”Se on seuraava tavoite”, virnistää Olli. Miska huikkaa: ”ase on jo hankittu. Eiku ota se pois sieltä [naurua]!”

 

”Fight” -singlen kansi. (c) Marita Konttinen 2018


While Death Smiles:

Olli Hyvönen – laulu
Lassi Luukkainen – kitara, laulu
Marlon Isaksson – basso
Miska Karhapää – rummut

While Death Smiles Facebookissa

 

Teksti: Juhani Mistola