Kouvolasta ponnistava neljän miehen yhtye Bad ManKeys julkaisi heinäkuun puolessa välissä ensimmäisen täyspitkänsä ”Case Conflictin”. Kansikuvassa istuu viettelevästi naispuolinen apina, joka pitää kädessään avainta. Yhtyeen erikoinen nimiväännöskin herättää huomiota, kun englanninkielinen sana ”monkey” on muutettu muotoon ”mankey”. Syy lienee siinä, että Bad Monkeys -nimisiä yhtyeitä on varmasti ollut aiemmin, mutta Bad ManKeys -nimisiä tuskin.

Yhtyeen nimi ei ole ainoa asia, jossa on käytetty luovuutta, sillä jokaisella yhtyeen jäsenellä on oma taitelijanimi. Veikeän lauluäänen omaava Teddy Tender osaa laulaa korkealta ja kovaa, patoja ja peltejä on takomassa Cochis, räyhäköitä kitarariffejä laukoo Tommy ’O ja groovaavaan soundiin rytmikkyyttä on luomassa Neva bassollaan.  Bad ManKeys tuo esikoisalbumillaan kuuluville yhtyeen energisen, tarttuvan ja kasarivaikutteisen rokkinsa. Albumin kappaleiden sanoitukset käsittelevät pääasiassa naisia ja rakkautta, mutta ne on tehty kieli poskessa, joten täysin pehmoilulinjalle ei mennä.

Käytännössä ”Case Conflictin” kappaleet on tehty pitkälti samalla reseptillä: tarttuvat kertosäkeet ja rokkaavat melodiat ovat albumin ydin. Energisyys puskee albumilta hyvin esiin, ja yhtye on livenä varmasti vähintään yhtä viihdyttävä kuin albumilta kuunneltuna. Albumin kolme ensimmäistä raitaa ovat tiukkaa rutistusta, mutta ”Stunt Coordinatorin” kohdalla hengähdetään hiukan. ”Hey Baby I’m Gonna Leave You” tuo nimensä puolesta mieleen Led Zeppelinin ”Babe I’m Gonna Leave Youn”, mutta näillä kappaleilla ei ole muuten yhteyttä. Bad ManKeysin ”Hey Baby I’m Gonna Leave You” on perushyvä rockralli, joka on oiva esimerkki yhtyeen musiikista.

“Case Conflictilta” löytyy kuitenkin myös muutama erilaisempi kappale. Esimerkiksi nimikkokappaleella ”Case Conflict” ja ”She’s Got The Devilillä” kuullaan saksofonia Tiia Windahlin käsittelyssä. Isoin yllätys on kuitenkin päätösraita ”Kiss Me Deadly”, joka on rauhallinen veto. Toisaalta kun muu albumi on menty kovalla temmolla läpi, päätösraita on selkeä merkki, että hei, tämä on vika biisi. ”Kiss Me Deadly” on nätti kappale tunnelmansa puolesta, vaikkei sen kohdalla olekaan pyörää keksitty uudelleen. Yhtye kuitenkin osoittaa kappaleella pystyvänsä tekemään balladimaisiakin äänityksiä.

Kokonaisuutena ”Case Conflict” on hyvä debyyttialbumi. Bad ManKeys on selkeästi löytänyt tyylinsä ja – mikä tärkeintä – äänensä. Albumista huomaa, että siellä on muutama kappale selkeästi ylitse muiden, ja muut ovat lähinnä hyviä tai keskivertoja. Luonnollisesti kun yhtye saa kokemusta ja aikaa enemmän taakseen, se saa varmasti tuotua musiikkiinsa uusia näkökulmiakin. Bad ManKeys on ehdottomasti tutustumisen arvoinen niille rockin ystäville, jotka arvostavat huumorilla höystettyä rock ’n’ rollia.

7/10

Kappalelista:

1. Down Go The Lights
2. Case Conflict
3. Hold The Line
4. Stunt Coordinator
5. Old Love
6. Hey Baby I’m Gonna Leave You
7. Mankey Love
8. She’s Got The Devil
9. Rules Of The Blues
10. Kiss Me Deadly

Bad ManKeys Facebookissa

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen