”Low-Down People” on Pim Zwijnenburgin, tuttavallisemmin Cheese Finger Brown, uusi blues-albumi. Hänen aiemmasta tuotannostaan tai tekemisistään ei ole tietoa juurikaan tarjolla, joten en osaa sanoa mitään hänen meriiteistään ja kokemuksestaan.

Cheese Finger Brownin blues on rosoista, likaista ja huoletonta. Kappaleissa ei tapahdu hirveästi pientä kitaran laulattamista ja rentoa riffittelyä lukuun ottamatta. Painopiste on lähinnä tunnelman luomisessa, joka onnistuu paikoin todella hyvinkin. Osassa kappaleista taas katoaa punainen lanka ja ideat tuntuvat loppuvan kesken.

Cheese Finger Brown käyttää useita eri laulutyylejä, jotka kaikki sopivat omalla tavallaan bluesiin. Tosin levyn ensimmäisten kappaleiden laulun särinäefekti on viety vähän liian pitkälle. Idea on hyvä, mutta silloin kun laulusta ei meinaa enää saada selvää, niin liika on liikaa. Muutamissa kappaleissa se onkin pidetty ihan järkevissä rajoissa. Levyn yleinen lo-fi-soundimaailma on kyllä erittäin onnistunut ja tärkeä osa sen yleistä tunnelmaa.

Tällä levyllä on hyvät ja huonot puolensa. Cheese Finger Brownilla on paljon hyviä ideoita, mutta ne kaikki eivät ole aivan loppuun saakka mietittyjä. Osa ideoista taas on toteutettu todella onnistuneesti. ”Low-Down People” on joka tapauksessa kiinnostava levy, joka ansaitsee bluesista pitävien huomion. Tärkeintä on se, että tämä levy haisee ja maistuu bluesilta todella vahvasti. Sen huomaa jo ensimmäisistä soinnuista.

5/10

Kappalelista:
1. Low-Down People
2. Good Old Fashioned Murder Boogie
3. Nasville Funk
4. Who Are You to Judge
5. Old Hashbrown
6. Dr. Jesus
7. You Know It, You Bought It
8. Come on Jack
9. Country Shake Down
10. Who That
11. Grey Eagle
12. Bend over Mama
13. The Big Cheese
14. Days of The Cruel and the Greedy
15. Lullaby Before I Go

Cheese Finger Brown Facebookissa