Onko Chthonic nykypäivänä Taiwanin ainoa levyttänyt metalliyhtye, en tiedä, mutta selkeästi tunnetuin se ainakin on. Yhtye on ”taiwaltanut” maansa metallimusiikin eturintamassa jo kuudentoista vuoden ja kuuden albumillisen ajan, joista käsissäni on nyt viimeisin sekä tänään Spinefarm Recordsin kautta julkaistava ”Takasago Army”.

Chthonicia on alusta asti verrattu Cradle Of Filthiin, ja joskus jopa hieman kritisoitu turhan selkeistä yhtymäkohdista kyseiseen brittiyhtyeeseen, eikä yhtye välty niiltä täysin vieläkään. Nopeimmissa kohdissa yhtyeen melodinen black metal nojautuu vieläkin turhan selkeästi esikuviinsa, mutta ei yhtä häiritsevästi kuin aiemmilla levyillään. Sen sijaan yhtye on saanut tällä kertaa selkeästi enemmän vaihtelua aikaiseksi, mikä on positiivista verrattuna etenkin viimeisiin Chthonicin levyihin. ”Takasago Army” sisältää perus melodisen black metallin lisäksi aimo annoksen vaikutteita eri musiikkigenreistä. Välillä yhtyeen massiiviset keskitempoiset osiot kuulostavat Turisas-yhtyeeltä, ja toisaalta taas kitarasoolot ovat enemmän klassista heavy metal osastoa. Sinfoniset osiot, höystettyinä loistavilla hypnoottisilla naisvokaaleilla menevätkin sitten jo hetkittäin enemmän klassisen ja oopperan puolelle. Sitten kun päälle vielä lisätään yhtyeen vaikutteet oman kotimaansa musiikista, on varsinainen sekametelikeitos valmis.

Levyn kappalejärjestys laittaa kuitenkin kummastuttamaan. Varsinainen aloitusraita ”Legacy Of The Seediq” on ehdottomasti albumin heikoin esitys, eikä todellakaan lupaile niin paljoa mitä loppulevy tarjoaa. Sen sijaan levyn ehdottomia helmiä on tarttuvan kertosäkeensä ansiosta ”Kaoru”, sekä suomalaisittain hieman huvittavasti nimetty ”Mahakala”. Jälkimmäisenä mainittu erottuu enimmäkseen matalammalta laulettujen murinoidensa sekä death metal vaikutteidensa ansiosta edukseen – levyn ainoa varsinainen kappale jonka aikana ei hetkeksikään tule mieleen erään saarivaltion vampyyrigootit.

Kun tässä on nyt viime aikoina tullut kritisoitua enemmän tai vähemmän eri levyjen pituuksia, niin mainittakoon nyt sen verran, että näinkin tapahtumarikkaalle levylle 40 minuuttia tuntuu hieman lyhyeltä. Välillä levyä kuunnellessa kun tulee semmoinen vaikutelma, että tapahtuu liikaa liian lyhyen ajan sisällä ja kuitenkin loppupeleissä hiljaisuus viimeisen kappaleen jälkeen tulee eteen aivan liian nopeasti. Toisaalta, onhan sitä repeat-nappia aina mukavampi painaa, kuin stop-nappulaa kesken levyn. Kyllä ”Takasago Army” todellakin vaatii sen muutaman repeatin painamisen, ennen kuin levyyn täysin pääsee sisälle.

Vaikka Chthonic ei olekaan kokonaan päässyt irti riippakivestään Cradle Of Filthistä, on yhtye uudella albumillaan itse asiassa huomattavasti raikkaamman kuuloinen, kuin mitä kyseinen ”kakkakehto” on ollut viimeisillä albumeillaan. Kaiken kaikkiaan ”Takasago Army” on tämän vuoden positiivisimpia yllättäjiä, sillä viidellä aikaisemmalla levyllään ei Chthonic ole yltänyt allekirjoittaneen kirjoissa kuin maksimissaan keskiverto tasolle, ja nyt lähennellään kuitenkin jo aivan modernin black metallin kärkipäätä. Kenties vielä hieman vähemmän sitä C.O.F:ää ja pikkaisen enemmän toistoa tarttuvimmissa kohdissa, niin seuraavalta levyltä on lupa odottaa sitä täydellistä napakymppiä.

9/10

Kappalelista:

01. The Island
02. Legacy Of The Seediq
03. Takao
04. Oceanquake
05. Southern Cross
06. Kaoru
07. Broken Jade
08. Root Regeneration
09. Mahakala
10. Quell The Souls In Sing Ling Temple

http://www.myspace.com/chthonictw

Kirjoittanut Riku Mäkinen