Demonurkka vol.107 vko 40/2018

Demonurkassa tällä kertaa pääosan varastavat yllättäen naiseläjien laulanta, niin hyvässä kuin tavallaan pahassa. Yllättäen sikäli, että vain yhdessä bändissä keulilla on kauniimman sukupuolen edustaja. Vamos!

Royal Gallery Lappeenrannan seudulta on lähettänyt neljän biisin EP:n “Pictures of Insanity” demonurkkaan ruodittavaksi. Ilokseni voin aluksi todeta, että soundit on ruuvattu todellakin kohdilleen. Oikein tymäkkää ääntä tuutataan luureista korviin. Biisit ovat hyviä ja rullaavat mukavasti eteenpäin. Pari turhaa progeilukohtaa tulee vastaan biisien edetessä. Paletti on hyvin kasassa soitannollisesti. Vokalisti ei onnistu miellyttämään minua. Demobändien perisynti, rallienglanti, on hetkittäin liian vahvasti läsnä. Biiseihin olisi mielestäni sopinut myös hieman “kyrväkkäämpi” tulkinta. Toinen hämmennyksen aihe on vahvana esiintyvä naislaulu, vaikka bändissä ei kauniimman sukupuolen edustajaa silmämääräisesti tutkimalla ole. Kun äsken toivoin “kyrväkkäämpää” tulkintaa, niin pohdittuani ja kuunneltuani hieman lisää, voisi Royal Gallery olla myös naislaululla toimiva bändi. Talenttia tuntuu lähipiiristä löytyvän.

Kappalelista:

1. ”Intoxicated”
2.”The World Is Not Enough”
3.”Insanity”
4. ”Still Going Strong”

Royal Gallery Facebookissa

 

Feet Off The Ground niminen bändi on lähettänyt ”Dancing With Stupid” EP:n kipaleen ”Burning Inside Out”. Pohjoissavolaiset kertovat miksailevansa modernia rockia metallin ja popin sävyillä. Biisin alettua tulee ensimmäiseksi mieleen, että miksailua on ainakin syytä opiskella. Laulu tulee kasvoille kuin aikuisviihdetähti, yllättäen ja pyytämättä. Clean-laulu muuttuu pian tylsäksi ja taas se lausunta. Päälle on liimattu myös ilmeisesti sitä metallia ns. ördäyslaululla, joka ei sekään säväytä. Lisäksi biisiin on tehty omituinen tauko loppupäähän, jonka tarkoitusta en ymmärrä. Sävellyskynän teroitukseen ukot. Aineksia on, mutta toteutus ontuu.

Feet Off The Ground Facebookissa

Riverman, tämän kertaisen Demonurkan päättävä trio, on selkeästi eri päästä spektriä. Piano ja jouset maalailevat maisemaa, joka on kaikkea muuta kuin hilpeä. Kahvi ja tupakka maistuvat takaterassilla surulta, menetykseltä ja kaipuulta usvaisena, kostean koleana syysaamuna. Riverman onnistuu painelemaan kaikkia oikeita nappeja allekirjoittaneessa. Äänimaailma on hieno, mietitty ja hyvin tehty. Bändi antaa vaikutelman, että sävellystyötä on tehty ajatuksella ja hartaasti. Kaikki osaset ovat jotenkin luonnollisella kohdallaan. Naisvokalisti on sanalla sanoen HELVETIN HYVÄ. Sydänjuuria myöten toivon, että törmään Rivermaniin jatkossakin yhtä laadukkaissa merkeissä. Mitä tätä tämän enempää jaarittelemaan. Kuuntele itse! Sinussa on jotain rikki, jos tämä ei liikauta jotain mustaa möykkyä sisuksissasi.

Kappalelista:

1. ”Belifian”
2.”Old friends”

Riverman jatkoon Nummirockin DEMO-kisassa ja pitkälle!! Ps. en minä itke, silmässä on roska saatana!

Kommentit