Demonurkka vol. 83 (vko 49/2017)

Suomirockin syövereihin meidät tänään vedetään, joskin tämän viikkoisilla bändeillä on kaikilla kieroutunut näkökulma tähän aiheeseen. Tarjolla on masennusta, ahdistusta ja parisuhdeongelmia, jotka tietysti näin joulunaikaan ovat hyvinkin tuttuja aiheita. Synkistelläänpä nyt sitten koko porukalla rallattelevien suomirock-biisien tahtiin.

Juha NummelaEpäkohtia

Purkkagrunge-poppariksi itseään kutsuva Juha Nummela on vuodattanut tuntojaan elämästä uudelle julkaisulle. Kitaravetoisesti rockia soittava bändi on miehen sooloprojekti, jonka kappaleet ovat ovat ”niin henkilökohtaisia ja tunteiteita herättäviä”, että niitä ei pystynyt antamaan muiden sorkittavaksi. ”Epäkohtia”-biisi sisältää sangen suoraa sanoitustyyliä, joka sopii yllättävän hyvin kevyempään suomirockiin. Miehen ulosannissa on myöskin aistittavissa aitoa raivoa ja tunnetta. Varsinkin kappaleen kertosäkeet tulevat semmosella voimalla, että biisin idea tulee varmasti kaikille selväksi. Tuotanto on hyvää ja kaikki soi niin kuin pitääkin. ”Epäkohtia” on ehkä vähän turhankin turvallisesti tehty biisi soitannollisesti. Olisi ollut veikeä kuulla soitannossa samaa asennetta, mitä laulussa välillä tulee. Mielenkiintoinen projekti, ja toivottavasti paha olo on miehestä poissa.

Bändi facebookissa

Veli-Rekka & RokutViimeiset Valot

Folk, punk ja melankolia. Siinä on kolme asiaa, jotka eivät kovin usein kohtaa musiikissa. Veli-Rekka & Rokut ei moisesta välitä, vaan he tekee itsensä näköistä ja kieroontunutta materiaalia, joka on äärimmäisen vaikeaa ja jopa luotaan työntävää. Kappale on kuin kokoaikaisessa sisäisessä kaaoksessa ja taistelee itseään vastaan. Se tekee myös kappaleesta ihastuttavan omaleimaisen ja hypnoottisen. Vokalistin monotoninen laulu toimii todella hyvin tämän tyylisessä menossa ja tuotanto on muuten raaka. ”Viimeiset Valot” -biisistä on aistittavissa masennus ja ahdistuneisuus, minkä takia kappaleen kuunteleminen vaatiin tietynlaisen olotilan. Ei mitään krapulamusiikkia missään nimessä. Vaikeaa, mutta palkitsevaa musiikkia, jota voisi kuunnella enemmänkin.

 

Bändi facebookissa

Prinssi Rohkea ja Erämaan RotatOnnellista Aikaa

Vaasalaista nimihirviöbändiä on verrattu suomirockin perustajiin ja kyllähän tästä samaa fiilistä löytyy. Soitto rullaa kevyesti ja meno on sopivan rokkaavaa. Kertosäkeet on viritetty tarttuviksi ja sanoitukset kertovat parisuhteiden ongelmista. Meno on hyvinkin kliseistä, mutta siitä koetetaan poiketa muutamilla tiukemmilla kitarariffeillä. On tietysti turha mennä hyvää konseptia väkisin muuttamaan, jos se kerran toimii näinkin hyvin. Prinssi Rohkea ja Erämaan Rotat vaatisi lisää persoonallisuutta. Varsinkin vokalisti vetää niin ”kymmenen vuotta coverbändeissä vetänyt” -linjaa. Esimerkiksi alkuaikojen suomirock-helmissä on lähes aina tavallisuudesta poikkeava vokalisti, jolloin tarttuvat kertsit saavat vielä enemmän tarttumapintaa. Teos on kuitenkin omassa karsinassaan vallan mainio ja uskon että jätkistä kuullaan vielä tulevaisuudessa, vaikka bändillä onkin vähän höntti nimi.

Bändi facebookissa

Tällä viikolla Demonurkan voiton vei tiukalla asenteellaan Juha Nummela. Vallan mainiota vokalisointia ja toivottavasti tätä saadaan lisää.

Ai, onko sullakin demo? Lähetä se Demonurkan ihmeteltäväksi.
http://kaaoszine.fi/demoupload/

Kirjoittanut: Janne Partanen

Kommentit