Dråpsnatt – Hymner Till Undergången

Kahden miehen perustaman projektin Dråpsnattin toinen kokopitkä ”Hymner Till Undergången” näki päivänvalonsa, tai genren perusteella pimentonsa ensimmäistä kertaa vuonna 2010. Levy on nyt uudelleenjulkaistu nykyisen Nordvis-levy-yhtiön avustuksella. Tämä ruotsalainen depressiivistä ja folkkimaista black metallia soittava yhtye jatkaa siitä, mihin debyytti ”I Denna Skog” (2009) jäi: tässäkin tarjoillaan kolkkoa, masentavaa tunnelmaa, jonka teemoina ovat luonto ja talven kylmyys.

Depressiivinen black metal ei ole mitenkään helposti lähestyttävä genre musiikin tunnelmien ja kappaleiden teemojen takia. Tämä ei johdu siitä, että teemat ja aiheet kertovat itsetuhosta ja vastaavista asioista, minkä takia depressiivinen black metal ei ole kiehtovaa ja kiinnostavaa tai jokapäivästä arkikuunneltavaa, vaan ennemminkin siitä, että näistä aiheista tehdään joko liian yliampuvia tai tunnelman luomiseksi yritetään liikaa, jolloin musiikki kuulostaa enemmän naurettavalta ja/tai puuduttavalta. Maailmasta löytyy paljon depressiivisiä black metal -bändejä, mutta omalla kohdallani ne unohtuvat kuin elämän tarkoitus tämän genren maailmassa. Nyt tutustuttuani Dråpsnattiin ja kyseiseen albumiin pohdin, minkälainen merkitys ja tarkoitus Dråpsnattin luomalla tunnelmalla on, kun annan tuomiota albumille.

Levyn aloittava, hieman Arcturusmainen kappale ”En Ensam Sol Går Ner” ei anna itselleni minkäänlaista kuvaa depressiivisyydestä, vaan kappale on kelpo ja menevä kokonaisuus. Pianon melodiat sopivat levylle hyvin, ja kauneimmat ja tunnelmallisimmat kappaleet ”Dråpsnatt”, ”Mannen I Min Spegel” ja varsinkin ”Somna In” rentouttavat mieltä niin, että voi ajatella ja kuvitella mielessään, kuinka kaunis voi synkin ja kolkoin metsä olla. Vaikka Dråpsnatt luokiteltaisiin depressiiviseksi black metalliksi, minun on vaikea suhtautua tähän bändiin ja ”Hymner Till Undergånger” -albumiin niin, että tämä olisi mainitun genren edustaja. Omiin korviini tämä kuulostaa enemmän atmosfääriseltä black metallilta, josta löytyy sieltä täältä folkmaisia piirteitä. Eivätkä laulusuorituksetkaan tältä levyltä oikein itseäni vakuuttaneet, koska ne kuulostavat hieman halvalta Nattramnin (ex-Silencer, Diagnose: Lebensgefahr) kopioilta.

”Hymner Till Undergånger” on loppujen lopuksi helposti lähestyttävä albumi, mutta depressiivisenä black metallina tähän on vaikea suhtautua. Jos Dråpsnattia pitäisi joihonkin vastaaviin bändeihin verrata, ensimmäisenä tulisivat mieleen Shining ja Ancient. Dråpsnattin ”Hymner Till Undergånger” ei ole hullumpi julkaisu, mutta ehkä hiomaton muutamien miinustensa vuoksi. Albumi on tutustumisen arvoinen, ja uskon, että tästä bändistä tullaan joskus vielä kuulemaan lisää.

7/10

Kappalelista:

1. En Ensam Sol Går Ner
2. Arvssynd
3. Dråpsnatt
4. Mannen i Min Spegel
5. Somna In
6. Ve Er
7. Tonerna de Klinga
8. En Besvuren Plats
9. Gästen
10. Juvret (Bonus track)

https://www.facebook.com/drapsnatt

Kirjoittanut: Sami Elamaa

Lue lisää aiheesta

Folkahtavaa black metalia Lord of the Rings-hengessä – Falls of Raurosin tulevan albumin tiedot julk... J.R.R Tolkienin Lord of the Ringsin Anduin-joen vesiputouksen mukaan nimetty Falls of Rauros on paljastanut julkaisevansa neljännen pitkäsoittonsa "Vi...

Kommentointi on suljettu.