Goottimetallia Kreikasta ”Made In Finland” -leimalla? Haastattelussa SadDolls -yhtyeen nokkamies George

Kreikkalainen goottimetalli/dark wave -yhtye SadDolls julkaisi viime vuoden puolella neljännen pitkäsoittonsa, joka kantaa nimeä ”Blood Of A Kind”. Hiljattain yhtye tarjoili kuuntelijoilleen albumiltakin tutun ”Creep It Into You” –singlen uuden musiikkivideon kera. Yhtyeen mukaan viimeisimmän julkaisun voisi melkein sanoa olevan ”Made in Finland”, eikä ihme, sillä prosessin takaa löytyvät Hiili Hiilesmaa ja Mika Jussila. Yhtyeen jäsenet kertovat olevansa kovia Suomi-faneja, ja hieman yllättäen tämän ateenalaisen yhtyeen materiaalista huokuukin miltei pohjoismaalainen tunnelma.

Kaaoszine tavoitti yhtyeen vokalistin ja nokkamiehen Georgen puhelimitse ja pääsi tutustumaan tarkemmin yhtyeeseen ja sen historiaan. George kertoi millaista on tehdä synkkää goottimetallia aurinkoisessa Kreikassa ja myös, millainen merkitys HIM:illä on ollut bändiin. Tämän lisäksi mies kertoi bändin tulevaisuudensuunnitelmista ja paljasti mm. mitä tulevalta albumilta on odotettavissa.

Hei George! Miten menee? Kiva että ehdit jutella kanssani!

George: Menee todella hyvin, kiitos kysymästä! Täällä on tänään ihan mielettömän kaunis ja aurinkoinen päivä, joten senkin vuoksi fiilis on oikein korkealla.

Tiedän, että olette olleet kasassa jo hyvän aikaa, mutta pieni pikakelaus voisi olla paikallaan tähän alkuun. Haluaisitko esitellä SadDollsin omin sanoin, jos joku lukija ei ole teihin vielä sattunut törmäämään?

George: Tottakai! SadDolls on tosiaan perustettu vuonna 2006. Aloitimme tuolloin puhtaasti tribuutti-yhtyeenä ja soitimmekin tuolloin enimmäkseen HIM:in kappaleita. Vuonna 2009 äänitimme ensimmäisen kunnon albumin, jota ennen meiltä oli tullut ulos vain yksi EP. Toinen albumimme ”Happy Death Day” julkaistiin vuonna 2012, ja sitä seurasi sitten ”Grave Party” vuonna 2014. Sitten päästäänkin jo viime vuoteen, jolloin julkaisimme neljännen albumimme, joka kantaa nimeä ”Blood Of A Kind”. Albumeiltamme löytyy yhteistöitä eri yhtyeistä tunnettujen artistien, kuten esimerkiksi JP Leppäluodon (Charon, Northern Kings), Juskan eli Jussi-Mikko Salmisen (HIM) ja SkinnyDiscon (Deathstars) kanssa. Mitä keikkoihin ja livevetoihin tulee, meidät on voinut nähdä lämmittelemässä mm. sellaisia hienoja yhtyeitä kuin Paradise Lost, Moonspell ja The 69 Eyes.

Julkaisitte tässä hiljattain uuden musiikkivideon singlelle nimeltään ”Creep It Into You”. Kerro vähän miten kappale sai alkunsa, ja missä tunnelmissa tekoprosessi eteni?

George: Tekoprosessi oli hyvin samankaltainen kuin viimeisimmän ”Blood Of A Kind” -albumin kanssa. Tuon ”Creep It Into You” -kappaleen on myös miksannut Hiili Hiilesmaa. ”Creep It Into You” itsessään on hyvin vanha kappale, joka on tehty ehkä noin puolitoista vuotta sitten. Halusimme joka tapauksessa tehdä kappaleeseen musiikkivideon ja julkaista sen nyt. Kappale on itse asiassa yksi omista suosikeistamme, mikä onkin yksi syy siihen, että päädyimme sen nyt ylipäätään julkaisemaan. Tyylillisesti tuo kappale edustaa hyvin perinteistä goottisoundia.

Prosessin takana tosiaan piilee tuttuja nimiä, kuten Hiili Hiilesmaa ja Mika Jussila. Miten yhteistyö näiden suomalaisnimien kanssa alun perin sai alkunsa?

George: No, me fanitamme suomalaisia bändejä ja suomalaista musiikkia ylipäätään – minkä varmasti jo tiesitkin. Hiili Hiilesmaa on työskennellyt monien mahtavien suomalaisyhtyeiden (HIM, The 69 Eyes, Apocalyptica) kanssa. Päädyimmekin siis itse ottamaan häneen yhteyttä, ja sattui sopivasti, että Hiili oli tuolloin vapaana ja halukas työskentelemään kanssamme. Niinpä me sitten lähetimme hänelle äänittämämme tiedostot ja loppu onkin sitten historiaa. Olemme erittäin tyytyväisiä päätökseemme, Hiili teki ihan loistavaa työtä ja valmis albumi kuulostaa mielettömän hyvältä! Tähän ”Creep It Into You” -julkaisuun saatiin lisäksi ikään kuin ”bonuksena” mukaan Mika Jussila. Tapasimme hänet täällä Ateenassa, ja hän ystävällisesti lupautui hoitamaan kappaleen masteroinnin. Voisi siis sanoa, että tämä julkaisu on ihan Made In Finland! Yhteistyö heidän kanssaan oli meille suuri kunnia, ja tällaisina Suomi-faneina olimme erittäin otettuja siitä, että ylipäätään saimme kunnian työskennellä heidän kanssaan.

Tuntuu, että kappaleissanne on mukana lähes pohjoismaalaisen tummanpuhuva tunnelma, eikä ensikuulemalta uskoisi, että kyseessä todella on kreikkalainen yhtye. Miten ihmeessä olette onnistuneet taikomaan kappaleille niin pohjoismaisen tunnelman ja soundin?

George: Hmm, oikeastaan en oikein tiedä itsekään, miten olemme siinä onnistuneet. HIM on tottakai yhtyeenä ollut suuri vaikuttaja ja suuri inspiraation lähde alusta asti. Luulen, että se on varmasti omalta osaltaan vaikuttanut soundiimme ja sitä kautta ehkä myös kokonaisvaltaiseen tunnelmaan, joka materiaaliltamme välittyy.

Tällä viimeisimmällä ”Blood Of A Kind” -täyspitkällä on hyvin perinteinen goottimetallinen soundi. Mitkä itse koet olevan suurimpia muutoksia, jos verrataan näitä uusimpia julkaisuja vanhempiin albumeihin?

George: Minusta on tärkeää, että artisti tai yhtye kasvaa ja kehittyy eteenpäin joka julkaisulla. Pyrimme siihen jokaisella albumillamme, jotta saisimme jokaisen albumin kuulostamaan erilaiselta ja täysin omaltaan. Tietynlainen tunnelma ja fiilis on tottakai yritetty pitää samana läpi jokaisen albumin, mutta erilaisilla elementeillä tuomme mukaan aina jotain uutta ja erilaista. Tälläkin hetkellä työstäessämme uutta materiaalia, pyrimme luomaan jotain aivan uutta. Uudella materiaalilla mukana on enemmän esimerkiksi elektronisia elementtejä ja syntikoita. Sanoisin, että uusi materiaali kuulostaa siltä, miltä Stanger Thingsin ja metallin yhdistelmän voisi kuvitella kuulostavan. Haha, saa nähdä miten lopulta käy, mutta yritämme parhaamme! Suurin pointti on kai se, että jokainen albumi on ihan oma julkaisunsa; emme missään nimessä halua, että kaikki albumit olisivat vain ”Part 1, Part 2 ja Part 3” -tyylisiä jatko-osia toisiinsa.

Kuten jo mainitsitkin, HIM on tosiaan ollut teille alusta alkaen suuri inspiraation lähde ja vaikuttanut koko bändin perustamiseen. Koetko, että on tavallaan jopa SadDollsin velvollisuus pitää HIM:in henki elossa ja omalla tavallaan pyrkiä musiikillisesti täyttämään yhtyeen taakseen jättämää aukkoa? Vai koetko sen olevan edes mahdollista?

George: En usko, että kukaan voi ikinä täyttää HIM:in paikkaa. Monet ovat varmasti yrittäneet ja epäonnistuneet niin tehdessään. Se ei ole myöskään meidän aikomuksemme. Aloitimme HIM-tribuuttiyhtyeenä vuonna 2006, mutta olen erittäin tyytyväinen siitä, että SadDolls on saanut rakennettua itselleen ihan oman soundinsa. Koen, että etenkin kaksi viimeisintä albumia edustavat hyvin meidän omaa tyyliämme. Musiikissa on varmasti mukana vaikutteita, mutta kyllä me pyrimme olemaan ihan oma yhtyeemme.

Olemme tienneet HIM:in vuodesta 2000 lähtien, tuolloin he julkaisivat kappaleen ”Join Me” ja se nousi ihan valtavaksi hitiksi myös täällä Kreikassa. Heidän musiikkinsa kolahti meihin heti ensikuulemalta, sillä olimme fanittaneet sen tapaista musiikkia muutenkin koko elämämme. Vuonna 2006 kun tapasimme toisemme, päätimme alkaa tekemään saman tyylistä musiikkia itsekin, ja tuosta päätöksestä syntyi SadDolls. Emme missään vaiheessa tietenkään halunneet kuulostaa täysin samalta kuin HIM, mutta tyylillisesti halusimme edustaa jotain saman kaltaista. Kreikassa ei ole lainkaan tavallista soittaa mitään tämän kaltaista musiikkia. Tämän vuoksi emme myöskään ole ikinä tähdänneet siihen, että saisimme kuuntelijoita vain täältä Kreikasta. Halusimme tehdä musiikkia, joka uppoaisi ihmisiin ympäri maailmaa ja sopisi etenkin pohjoismaihin. Tämän vuoksi me myös promoamme ja mainostamme paljon myös muualla kuin kotimaassamme.

Edustamanne genre ei tosiaan ole Kreikassa se ihan suurin ja suosituin juttu. Koetko siis, että tämä olisi vaikuttanut vain ja ainoastaan negatiivisella tavalla bändiin?

George: Olemme tosiaan jo alusta asti pyrkineet luomaan itsellemme nimeä lähinnä pohjoisen maissa, sillä sieltä päin meiltä löytyy niin ystäviä kuin kuuntelijoitakin. Sanoisin kyllä, että on ollut todella vaikeaa tehdä bändille nimeä täällä kotimaassamme. Kreikasta löytyy kyllä pieni metallimusiikin piiri, mutta ei juuri lainkaan mitään tällaista ns. tummanpuhuvaa tai synkempää materiaalia. Kreikka ei ole myöskään maana mitenkään synkkä tai tummanpuhuva, joten siinä mielessä se on ihan ymmärrettävää, että piirit ovat pienet. On meillä toki täällä kotipuolessakin kuuntelijoita, mutta ei läheskään niin paljoa kuin muualla maailmalla. On siis totta, että Kreikassa on todella vaikea nousta kovin suosituksi tämän kaltaisella musiikilla.

Mainitsitkin jo, että työstätte parhaillaan uutta materiaalia, mutta millaiselta SadDollsin tulevaisuudensuunnitelmat muuten näyttävät?

George: Kyllä, meillä on tosiaan tällä hetkellä kuusi tai seitsemän kappaletta valmiina uutta albumia varten. En kuitenkaan usko, että uuden albumin tekeminen on tämänhetkinen päätavoitteemme. Pyrimme sen sijaan nyt keskittymään keikkoihin ja livevetoihin. Yritämme parhaillamme edustajamme kanssa saada sovittua meille keikkoja tälle sekä seuraavalle vuodelle. Muutama festivaalikeikka meillä onkin jo itse asiassa sovittuna, yksi Itävallassa ja toinen Maltalla. Ja mitä uuteen albumiin tulee, emme ole vielä täysin varmoja sen julkaisuajankohdasta. Aika näyttää, milloin sen aika on.

Tullaanko teitä mahdollisesti näkemään lähitulevaisuudessa myös Suomessa?

George: Ehdottomasti! On meidän suunnitelmissamme, että pääsisimme sinne ensi vuoden aikana keikan merkeissä. Kitaristimme Paul on itse asiassa käynyt Suomessa jo ainakin viidesti, ja minä puolestani en harmikseni ole päässyt sinne vielä kertaakaan. Suomen-visiitti on siis todellakin mukana bändin tulevaisuudensuunnitelmissa ja odotan sitä innolla!

Mahtavaa! Kiitos kovasti, että ehdit jutella kanssani! Haluatko lopuksi lähettää terveisiä tänne Suomeen Kaaoszinen lukijoille sekä tietysti SadDollsin vanhoille ja ehkä tämä myötä myös uusille faneille? Sana on vapaa!

George: Tervehdys, tässä George SadDollsista! Haluan muistuttaa kaikkia teitä pysymään vahvoina rankkoina aikoina. Nyt ei ole aika pröystäillä omalla egolla, vaan kaikkien tulee auttaa toisiaan ja katsoa toinen toistensa perään. Pysykää vahvoina ja yrittäkää säilyttää oma iloisuutenne niinä vaikeinakin hetkinä. Ja ennen kaikkea muistakaa rakastaa lähimmäisiänne –  nyt vielä enemmän kuin tavallisesti. Kiitos teille tästä haastattelusta!

Kommentit