Hiki virtasi kevään ensimmäisessä Tuska-Torstai semifinaalissa

Jyvät on karsittu akanoista ja läskit leikattu pois, kun Tuska-Torstai on edennyt semifinaalivaiheeseen 24. toukokuuta herran vuonna 2018. Bar Loosen alakerta täyttyi ääriään myöten, ja salissa oli kuuma! Tänäkin iltana esiintyi kuusi bändiä, jotka taistelivat paikasta finaaliin ja mahdolliseen Tuska -festivaali esiintymiseen.

Lavan korkkaa Joensuun metalli-ihme Foredoomed, tälläkin kertaa todella pitkän intronnauhan kera. Kun päästään itse asiaan, alkaa armoton ja synkronoitu moshaaminen lavalla. Komean näköistä touhua. Bändi kaipaisi edelleen synistiä kokoonpanoonsa, tuntuu että paljon luotetaan taustanauhoihin. Pojat ovat kuitenkin skarpanneet entisestään esikarsinnoista. Laulajan on saanut mörinäänsä uutta terävyyttä, ja koko esitys vaikuttaa itsevarmemmalta ja rennommalta kuin aikaisemmin. Pojista paistaa innostus pääsystä semifinaaliin. Lavalla meuhkataan hyvällä energialla, ja setti on sopivan tiukka. Kitarasoolot vakuuttavat ja soitannallisesti ei mitään motkotettavaa.

Tästä jatkaa Diregod, jonka vokalisti edustaa komeassa silinterihatussa. Jälleen kerran vedän mielleyhtymiä herran ja Sentenced, Poisonblack, S-TOOL nokkamies Ville Laihialan välillä. Jotain samaa sekä habituksessa että lauluäänessä on. Silinteri lentää päästä ja meno lavalla näyttää hyvältä. Bändi soittaa hyvin yhteen, ja tässä vaiheessa sali alkaa olla tupaten täynnä. Yleisö tuntuu olevan hyvin messissä. Välispiikit vaikuttavat tällä kertaa jopa turhankin itsevarmoilta. Röyhkeä itsevarmuus tällaisessa bändikisassa tuntuu peräti huvittavalta. Laulajan laajaa äänialaa on kuitenkin arvostettava, ja viimeisessä biisissä saadaan komeaa kitaran tilutusta.

Jos sali oli täynnä Diregodin aikana, niin Keoman keikan alkaessa se lähes pursuaa yli. Hybrid-metalliksi itsensä luokitteleva bändi vakuuttaa heti progressiivisella death otteella. Tämänkin orkesterin vokalistilla on hyvä ääniala, jota tukee erittäin hyvin taustalaulujen harmoniat. Bändistä on vaikea keksiä mitään kritisoitavaa. Omaan korvaan homma iskee kuin se kuuluisa korkeajännitys. Orkesterin möhinä ja mörinä vakuuttaa yleisönkin, joka nauttii ja ulvoo Keoman nimeä. Tässä valmis bändi isoimmillekin lavoille. Kaikki toimii.

Turkulainen Of Origins ottaa astuu lavalla sisään helvetin hyvällä energialla. Jälleen mielleyhtymät vetävät Gojiraa kohti. Eikä siinä mitään, homma toimii hyvin. Kitara tiluttaa komeasti, ja rummut takoo nättiä biittiä. Yhteislaulu pelaa mukavan hyvin, ja riffeissa on hyviä monimutkaisia koukkuja. Basari rymistelee menemään kuin holtiton ajoneuvo. Nuoret pojat myös selvästi nauttivat lavalla olosta, sen verran leveitä hymyjä väläytellään keikan edetessä. Pirun vakuuttava esitys, josta on myös vaikea keksiä kritiikkiä. Nuoret pojat ovat selvästi oikealla polulla.

Tämän jälkeen saadaan aikaan rässijuhlat, kun vihaiset ukkelit ottavat koko salin haltuun. Lavalla on luonnollisesti siis Pahan Ikoni, joka pistää käyntiin hurrrrrrrrrjan paahdon. Yleisössä lähtee heti pitti pyörimään, ja se pyörii koko keikan ajan. Iso peukku tässä vaiheessa myös yleisölle, kun on noin hyvin mukana keikassa. Bändi ottaa lavasta jokaisen senttimetrin käyttöön ja esiintyy koko ruumiillaan. Rummut potkivat persauksille ja kitarasoolot toimivat. Hiki virtaa lavalla ja yleisössä. Perkeleen kuuma. Basso-rumpu-akselilla on hyvä yhteys. Komeaa katseltavaa ja kuunneltavaa. Bändillä on myös megafoni käytössä, joka on kiva pikkulisä. Ei jätä kylmäksi tämä esitys. Millään tapaa. Bar Loosen kattoon taisi kondensoitua litratolkulla hikeä.

Illan päättää idän ihme Pietarista asti, eli The Nomad. Intronauhan turvin alkava keikka edustaa illan pliisuinta starttia. Tämä toki kertoo vain jotain illan tasosta, sillä huonosti ei The Nomadkään soita. Kitarasoolot ovat jälleen komeita, ja keikan edetessä vauhti kiihtyy ja meininki vain paranee. Paahto on kovaa, ja rumpali on todella vakuuttava. Hatunnosto taas vokalistin suomen ääntämykselle. Yleisökin tuntuu loppujen lopuksi lämpenevän yllättävän hyvin bändille, joka kuitenkin soittaa hieman ”vieraskentällä”. Jätkillä on hyvä energia ja lavalla liikutaan reippaasti.

Hatunnosto vielä kaikille illan bändeille, ilta oli erittäin tasokas ja kuuma. Esikarsinnoista poiketen valitsi yleisö ja tuomaristo kumpainenkin yhden finalistin. Komeimman äänisaaliin yleisöltä keräsi Of Origins, kun taas tuomariston ja tuotannon pieni kommunikaatiokatkos johti siihen, että juryn puolelta jatkoon menikin yhden sijasta kaksi loisteliasta yhtyettä: Keoma ja Pahan Ikoni. Tasapuolisuuden nimissä myös toisesta semifinaalista valitaan finaaliin kolme esiintyjää, joten 7.6. kisattavan Tuska-Torstai-finaalin yleisö saa nauttia neljän sijasta kuusi sähköistä esitystä eli win win heavylle! Tämän viikon semifinaalikattauksessa paremmuudesta kisaavat siis Archares, Edge of Haze, Grin, Hated, I Revolt ja Ikivirhe.