Hori Smoku Summer Boogaloo; Punkin, Garagen ja Rock n´rollin klubifestarit Ääniwallissa

 

Heinäkuun viimeisen viikonlopun ehdoton kohokohta oli Ääniwallissa järjestetty punkin, garagen ja rock´n rollin klubifestivaali Hori Smoku Summer Boogaloo. Vuosina 2014-2016 järjestetty klubifestivaali piti vuoden hengähdystauon ja palasi parempana kuin koskaan aiemmin. Festivaalin odotetuimpia nimiä olivat yhdysvalloista saapuneet legendaarinen autotallipunk-bändi The Mummies, melodisen punkrockin pumppu The Marked Men sekä vaihtoehtorockin pioneeri Kid Congo Powers ja The Monkey Birds. Kuitenkin kenties odotetuin oli kotimainen garage rockin legenda The Flaming Sideburns, joka esiintyi vuosien 1996-2001 kokoonpanollaan.

Festivaalin potkaisi käyntiin punk-orkesteri Karkki & Car Keys. Kuin painostava ukkosrintama Atom Mouth Gimlies onnistui hieman latistamaan alun kepeän kesäisen tunnelman. Oli pakko paeta pimestä keikkapaikasta ulos aurinkoon vetämään vähän happea. Onneksi vanhan kansan opit pitivät tälläkin kertaa paikkansa, eikä ahdistavaa tunnelmaa kestänyt kauaa. Eikös sitä sanota, että paskamyrskyn jälkeen tulee aina Detroit-vaikutteinen punk bändi ThePhonochromes. Mieletön potentiaali bändissä, ja solistin ääni oli tajunnanräjäyttävä. Tämä yhtye kuuluisi ehdottomasti Ääniwallin peräkammarista Ruisrockin rantalavalle tai vielä isommalle stagelle. Ja herkuttelu vain jatkui, sillä Tukholmasta oli saapunut Ruotsin autotallipunkin hiomaton timantti Gestures. Yhtye tulee julkaisemaan syksyn lopulla ensimmäisen pitkäsoittonsa, ja mikäli se tulee olemaan Ääniwallin keikan veroinen, niin meininki lätyllä tulee olemaan poskettoman kova.

Ruotsalaispoikien vielä vetäessä viimeisiä virsiään toiselta stagelta alkoi jo kuulua keikan aloittelua. Hetken kuunneltuani olisin voinut kuvitella Ripsipiirakan paluun koittaneen,  mutta eih, Teemu Tannerin sooloprojekti KYNNET siellä vain tanssitti yleisöä. Lastendiskon jälkeen oli aika aikuistua The Gun Clubin, The Crampsin ja Nick Cave and The Bad Seedsin riveistä tutun Kid Congo Powersin ja hänen yhtyeensä The Pink Monkey Birds tahtiin. Yksinkertaisesti nerokasta musiikkia. Sellaista, joka liikuttaa selkäydintä myöten ja saa aivoissa välittäjäaineet liikkeelle.

Jäljellä oli enää kaksi yhtyettä. Verikuun koittaessa lavalle saapui illan odotetuin comeback The Flaming Sideburns. Johtuiko maagisesta kuunpimennyksestä, seksihelteestä vai garage punkin legendojen mielettömästä vedosta, mutta keikan jälkeen olo oli euforinen. Keikalla materiaalia esitettiin aina “It´s time to Testify” -kokoelman jalokivistä debyyttialbumin “Hallelujah Rock´n Rollah”:n hitteihin.Nälkä oli, vaan ei ruokakojua missään vain Blast of Silence -levykaupan vinyylikauppias. Illan viimeinen esiintyjä The Marked Men vaikutti vähän väsähtäneeltä, joten nälkäisen festarikävijän oli aika poistua lähimpään pizzeriaan.

Lauantai alkoi varhain, ja perjantaina melkein pilkkuun asti tampanneen juhlijan oli liian kunnianhimoista selviytyä katsastamaan alkuillan bändit. Harmi, sillä pääpäivän aloitti Patsy Walkersja The Splits– yhtyeiden soittajien kokoonpano Goo-Hags. Settinsä vetivät myös nopean punkin Baby´s Blood ja ysärirokin vakutteista kumpuava Ghost World. Paikalle oli raahauduttava seuraamaan Jukka ja Jytämimmeissäkin musisoineen Maria Mattilan alter egoa, Mara Ballsia. Kannatti saapua paikalle kurkku karheana, sillä fuzzrock-poppoo oli vertaansa vailla.

Henna Emilia ja Houreet jäi täysin Mara Ballsin jalkoihin, sillä keikka oli niin tiukka, että yleisö joutui keikan jälkeen lähtemään ulos huolehtimaan nestetasapainosta, jolloin indiepoppoo jäi vähemmälle kuuntelulle. Ulkona DJ:t viihdyttivät hetken hengähtäviä juhlijoita ennen Mike Bell And The Belltonesia. Rockabilly-ytimen ympärille lainattujen kantri- ja poppivivahteiden tahtiin naiset heiluttelivat kellohelmojaan. Hiki virtasi svengatessa.

Lo-fi autotallipunkin jenkkitoivo The Personal & Pizzas sai yleisön hikoilemaan pikkustagen edessä. Ruokapulakin korvattiin, sillä teemaan sopivasti yleisöön tuotiin pizzaa festarikansan nautittavaksi. Oliko vegaanista? En osaa sanoa. Lihanhimo ainakin iski keikkaa katsoessa. Hikikarpalot otsalla piti rynnätä keikan jälkeen tsekkaamaan Kouvolan punk-skenen johtotähti Kivesveto GOGO. Berliinistä saapunut King Khan and The Shrines yhdisteli taitavasti garagea psykedeeliseen souliin. Jotain täytyy kyllä olla saksalaisessa vesijohtovedessä, sillä jokainen Saksasta ponnistava poppoo onnistuu aina olemaan jotenkin vinoutuneella eroottisella tavalla briljantti. Kuin katsoisi salaa sedän Jalluja ullakolla. Kiihottaa ja kiinnostaa.

Ilta päättyi comebackin tehneen ja vain harvoin enää keikkailevan The Mummiesin seurassa. Yleisö heitteli vessapaperia ympäriinsä muumioiden yllyttäessä porukkaa polkemaan jalkaa lähes sata-asteisessa konserttisalissa. The Mummies lunasti kaikki odotukset. Helle ja kahden päivän hikoilu alkoi kuitenkin turruttaa jo siinä määrin, ettei enää jaksanut keskittyä muuhun kuin armottomaan tukan heiluttamiseen. Mutta eikös kreisibailaamisessa piilekin autotallirockin ja hyvien festareiden tarkoitus?

Kommentit