Iron Maidenin vokalistin Bruce Dickinsonin mestarillinen teos kestää ajan hampaan – arviossa 20-vuotias klassikkoteos ”Chemical Wedding”

Heavy metal -jätin Iron Maidenin vokalisti Bruce Dickinson aloitti oman sooloprojektinsa pyörittämisen vuoden 1989 aikoina. Dickinsonin 90-luvun ajanjaksoon on mahtunut liuta mielenkiintoisia soolojulkaisuja sekä hetkiä, joista muun muassa vuoden 1993 on yksi niistä monista mieleenpainuvin. Herra jätti Iron Maidenin taakse. Hän epäili tuohon aikaan, mihin suuntaan bändin puskemat tuotokset olivat menossa, sillä Iron Maidenin 90-luvun alkupuoliskon julkaisut olivat monien mielestä kompastuksia. Lähdön seurauksena Dickinson pääsi työskentelemään enemmän sooloprojektin parissa. Brucen ja hänen oikeakätensä Roy Ramirezin (aka Roy Z) avustuksella työstämät julkaisut olivat saaneet suurimmaksi osaksi kehuja. Positiivisista julkaisuista mainittakoon muun muassa ”Balls to Picasso” (1994) ja raskassoundinen ”Accident of Birth” (1997). Hienoista tuotoksista huolimatta parempaa oli kumminkin luvassa.

Entisajan runoilijan ja kuvataiteilijan William Blaken työt herättivät aikoinaan kiinnostusta Bruce Dickinsonille. Hän haki näistä inspiraatiota ja ideoita lukemalla Peter Ackroydin kirjoittaman Blake-elämänkerran. Näiden parissa aiheita ja ideoita kertyi tarpeeksi uuden levyn tekoon. Tuloksena syntyi Dickinsonin ehdoton klassikko ja hiomaton timantti ”Chemical Wedding”.

Levyn teema luokittuu ehdottomasti yhdeksi hienoimmista toteutuksista mitä heavy metalin maailmalta löytää. Pelkästään teema ei nostata albumin tasoa korkealle, vaan onhan sävellystöillä ja sovituksilla iso osa albumin hienoudelle. Näissä kriteereissä Bruce Dickinson ja kumppanit ovat todella hyvin onnistuneet. Jokaisen kappaleen parissa on mietitty tarkkaan, miltä se kuulostaa ja missä järjestyksessä ne esiintyvät levyllä, jotta kuuntelun aika tunnelma uppoaa täysin mieleen.

Toteutukseltaan ”Chemical Wedding” kulkee samaa rataa mitä aikaisempi ”Addicted to Birth”-albumi. Soitto on raskasta, mutta samaan aikaan melodista ja kaunista. Roy Z:n ja Adrian Smithin voima ja yhteistyö duona, erityisesti kappaleessa ”The Tower” on uskomattoman upeaa kuunneltavaa kerta toisensa levysoiton perään. Myös Bruce Dickinsonin taidokkaat ja tarttuvat vokaalisuoritukset ovat pelkää hunajaa korville. Monesta, monesta levyn kappaleista ”Chemical Wedding” on melkoinen klassikko, jossa on se uskomattoman upea kertosäe ja Dickinsonin todellinen taidonnäyte.

Kappaleiden järjestyksellä on suurta osaa ja merkitystä levyn hienouteen. Alkupuoliskon tarjoamat turpasaunat eivät jätä todellakaan kuuntelijoita kylmäksi. Aina groovaavasta ja raskaasta ”King in Crimson”-raidasta albumin synkkäluonteisen, paholaisen ilosanomaan ”Killing Floor” asti löytää hiottua ja uniikkia kuuntelutuokiota. Näiden myötä albumi rauhoittaa tahtia tunnelmallisilla osuuksilla, joista yksi levyn hienoimmista luomuksista ”Gates of Urizen” nousee ehdottomasti ”Chemical Wedding”-raidan kanssa parrasvaloon. Päätösraita ”The Alchemist” päättää julkaisun nerokkaasti käyttäen hyödyksi ”Chemical Wedding”-sävellyksen kertosäen sovitusta. Levyn loputtua kuuntelijan jälkitunnelma on valoisa ja lumoava.

Nelikymppinen Bruce Dickinson yhtyeineen on toteuttanut albumin, joka luokittuu ehdottomasti miehen parhaimmaksi työksi oman sooloprojektinsa historiikkiin. Julkaisun laatu ja jälki ovat kestäneet ajan hampaan vielä tähän päivään asti. Levyn pariin palaa uudesta lukemattomia kertoja kuunnellakseen jokaisten sävellysten unohtumattomia melodioita ja erityisesti Dickinsonin jumalallista laulutyötä. ”Chemical Wedding” on klassikko, joka on jokaisen ansaitsemansa ylistyksen arvoinen teos.

Kappalelista:

01. King in Crimson
02. Chemical Wedding
03. The Tower
04. Killing Floor
05. Book of Thel
06. Gates of Urizen
07. Jerusalem
08. Trumpets of Jericho
09. Machine Men
10. The Alchemist

Bruce Dickinson Facebook

Kirjoittanut: Sami Elamaa

Kommentit