Järjestän keikkoja – siis olen? Osa 10: Helsinki Death Fest

Viime vuosina on saanut harmillisesti kuulla ja todistaa, kuinka erinäisiä tapahtumia vaivaa yleisökato. Eikö live-musiikki enää kiinnosta? Eikö Youtube-sukupolvi enää jaksa raahautua paikalle todistamaan live-bändejä, kun ”kokemuksen” saa kotisohvalle netin kautta. Vai onko tarjonta jo niin laajaa, että vain isoimmat bändit vetävät yleisöä? Suomessakin toimii ammattimaisten keikkajärjestäjien ohella liuta porukoita, jotka järjestävät tapahtumia rakkaudesta musiikkiin. Otimme tällä kertaa yhteyttä uuteen tulokkaaseen, joka järjesti syksyllä Helsinki Death Festin. Kysymyksiin vastaili järjestäjäkolmikosta Jouni.

Ketä oikein olette ja mihin järkkäilette keikkoja?

– Meitä on kolmen jätkän joukkio: minun (Jouni) lisäksi Ilkka ja Henkka. Järkkäilemme death metal -tapahtumia Helsinkiin, koska niistä ei ole toistaiseksi runsaudenpulaa. Läksimme hommiin vasta hiljattain, tosin kolmikosta kaksi toimii bändissä nimeltä God Disease, joten he näkevät kenttää hieman eri aspektista. Helsingissä ei ole pitkään aikaan ollut mitään omaa death metal -happeningia. Alun perin Turkuun suunniteltu Kuolema 2 järkättiin tänä syksynä Nosturissa [Metallihelvetin järjestämänä, toim. huom.], mitä ei tiedetty tätä omaa festaria tekemään lähtiessä.

Muistatko ensimmäisen järjestämänne keikan? Mikä se oli, ja mikä ajoi järjestämään tämän keikan?

– Olisi aika huono muisti, jos se ei ylettäisi tähän syksyyn. Eli ensimmäinen Helsinki Death Fest järjestettiin syyskuussa Oranssilla. Olimme pitkään miettineet, että jotain actionia pitäisi saada. Meillä oli tällä porukalla aivan mielettömän hauskaa Porissa järkätyssä Finnish Death Metal Maniacissa, jonne oli saatu aivan uskomaton kattaus aikaiseksi. Mm. Depravity herätettiin kuolleista tätä varten, se tuntuu edelleenkin epätodelliselta. Tämän viikonlopun jälkeen tajusimme, että tämmöistä pitäisi olla enemmänkin.

Miten näet live-keikkojen tilan nykyään? On esim. sanottu, etteivät nuoret enää käy bändien keikoilla. Onko tämä tarua vai totta – eli ukkoutuuko keikkayleisö?

– En usko, että kyse olisi siitä, etteivät nuoret kävisi keikoilla. Keikat herättävät ihmisissä energiaa ja saavat luukuttamaan sitä nostalgian varjoon jäänyttä levyä kolmannen kerran putkeen samassa soittimessa. Ehkä vaihtelee ajoittain, mitä nuoret kokevat siistiksi ja minkä genren keikoilla halutaan käydä.

Mikä on keikkojen järjestämisessä parasta? Entä rassaavinta?

– Parasta on se, että pääsee tekemään bändien kanssa yhteistyötä ja tapaamaan idoleitaan. Varsinaisesti ei mikään rassaa, mutta tietysti kaikkeen järjestämiseen kuuluvat ajoittaiset informaatiokatkot ja aikataulujärkkäilyt, ei niiltä voi välttyä. Kaikki meistä on mukana tässä kyllä sillä asenteella, että jos menee tiukille, niin sitten ei vaikka nukuta. Ei siitä ole tarvinnut edes keskustella.

Miten haalitte bändit tapahtumiinne? Mitä pidätte perusteena buukkauksille? Onko esimerkiksi jotain tiettyjä genrerajoja?

– Tähän mennessä haaliminen ei ole ollut kovin rankkaa työtä, koska innokkaita soittajia tursuaa Helsinkiin. Osa bändeistä viipyilee vastauksissaan, toiset taas lähestyvät meitä. Meihin on otettu jopa yhteyttä Islannista, harmillisesti olisi vain ollut liian kallista tuoda bändi Suomen maaperälle.

Death metal on ”name of the game”, sitä liippavaat genret kiinnostavat myös. Esimerkiksi hyvin ujutettu grindibändi voi toimia isommassa kokonaisuudessa. Toisaalta jos puoli päivää mentäisiin bläkkiksellä, se voisi olla ehkä DM-festarin kuulijakunnalle jo pikkaisen haastavaa. Luonnollisesti meidän oma makuprofiili vaikuttaa valintoihin, minkä vuoksi esimerkiksi death core -bändit jäävät jatkossakin pois festareilta. Tämän sanottuanikin haluan korostaa, että pyrimme miettimään kokonaisuutta myös monimuotoisena tarjontana. Tarkoitus ei ole genrehifistellä, mutta yleisöltäkin tuli kiitosta perinteisemmästä kattauksesta.

Parhaiten meihin saa yhteyden, kun pistää yhteisösivun kautta viestiä tulemaan. Parhaamme mukaan myös reagoimme.

Mikä on mieleenpainuvin järjestämäsi keikka ja miksi? Entä nähty keikka?

– Helsinki Death Fest ainoana on tietysti se mieleenpainuvin, mutta tilanne voi olla erilainen vuoden päästä, kun on pari muuta settiä saatu alle. Meidät yllätti ehkä eniten se, miten bändit tekivät myös yhteistyötä ja tulivat tosi paljon vastaan, jotta vain pääsisivät soittamaan ja luomaan yhteisöä.

Nähdyistä keikoista haluaisin nostaa esille tämän syyskauden Kuolema 2:n Pyren osuuden, koska se toi itselle niin uskomattoman fiiliksen. Tuntui kuin olisi palannut ajassa taakse death metalin kulta-aikaan.

Entä mitä tulevaa keikkaa/tapahtumaa odotat eniten?

– Jonain päivänä toivon, että henkilökohtainen kukkaroni taipuu Netherlands Death Festin kattauksia katselemaan Hollantiin. Itselleni omien tapahtumien lisäksi perhosia vatsanpohjalle aiheuttaa Finnish Death Metal Maniacs (FDMM), jonne on taas tulossa aivan superior kattaus. Viime kerralla itse meininki oli myös niin hyvä, ettei voi muuta kuin hattua nostaa.

Jos saisit täydellisen vapauden, mitkä kolme artistia haluaisit keikalle ja minne?

1. Skeletal Remains – Aivan tolkuttoman kovaa nostalgiapläjäystä päivitettynä 2000-luvun mäiskintään. Jos joskus on rahaa tuoda bändi Helsinki Death Festiin, tuntisin palvelleeni isänmaatani hyvin.
2. Dismember – on aktivoinut sivunsa ja jopa möläyttänyt, että soittaminen kiinnostaisi. Tämän haluaisin nähdä yleisöstä käsin, eipä väliä missä.
3. Torture Killer – On ollut viime aikoina niin kova, että biisit tuppaavat pyörimään päivittäin omassa kuupassa ja soittolistassa.

Mitä terveisiä tai neuvoja haluaisit sanoa uusille keikkajärjestäjille tai sellaiseksi suunnitteleville?

– Järkkääminen on työtä, mutta sellaista työtä, jossa pääset tekemään hommia mieliasioidesi parissa. Siihen kannattaa panostaa. Miettikää omia periaatteitanne ja pitäkää niistä kiinni.

Entäpä terveiset yleisölle?

– Me haluaisimme tehdä Helsinki Death Festistä isomman luokan festivaalin ja osoittaa, että Hollanti ei ole ainoa, joka järkkää massiivisia kuolonjuhlia. Tulkaa jeesimään, ostakaa itsellenne katu-uskottavat HDF-paidat ja jakakaa tapahtumaa kavereille. Me tarvitsemme teitä.

Mikä on seuraava järjestämänne tapahtuma? Miksi sinne kannattaa saapua?

– Tänä vuonna olisi ainakin kaksi tapahtumaan tiedossa: Helsinki Death Fest 2 (tietoa tulossa myöhemmin lisää) sekä Helsinki Death Fest Club. Jälkimmäiseen on jo lipunmyynti startannut.

Helsinki Death Fest 2 on nimensä mukaisesti v.2.0 tuosta ensimmäisestä kokonaisuudesta, ja pari asiaa olemme jatkojalostaneet: päiviä on kaksi, ja ne ovat kestoltaan lyhyempiä. Tilat ovat laajemmat ja ydinkeskustassa. Tällä kertaa tarkoitus olisi myös saada aikaiseksi ihan omat festaripaidat, jolla voi sitten kerätä UG-pisteitä vieraillessaan muissa maissa. Olemme myös ideoineet erilaisia tapoja saada myös festarikansa näkyväksi osaksi yhteisöä, mutta niiden suhteen olemme vielä suunnittelupöydän ääressä.

Ja lopuksi luonnollisesti sana on vapaa – mitä jäi vielä kertomatta?

– 26.12. julkistellaan bändejä, silloin kannattaa tapittaa tietokoneen tai puhelimen näyttöä tarkalla silmällä. Tulevaisuus näyttää, minkälaiseksi Helsinki Death Fest muotoutuu. Ensimmäisten kommenttien joukossa sivullamme oli pyyntö saada Autopsy mukaan kattaukseen. Toivottavasti vielä joskus saadaan.

#helsinkideathfest, peace out!

Helsinki Death Fest Facebookissa

Haastattelu: Rudi Peltonen
Kuvat: HDF:n arkistoista – Marco Manzi