John Frumin ”A Stirring In The Noos” on räjähtävän psykedeelinen death metal -timantti

John Frum ei ole mikään uusi tuuhealla parralla siunattu, flanneliin jo syntymästä kapaloitu indie folk -artisti, vaan kyseessä on kuolonmetallin parissa operoiva metalliyhtye. Eikä kyseessä ole myöskään mikään perus death metal -retkue, vaan tyyliin on sekoitettu psykedeliaa sekä progressiivisia elementtejä varsin mielenkiintoisella tavalla. ”A Stirring In The Noos” on monipuolinen albumi, joka hyödyntää eri tyylejä hyvin värikkäällä paletilla ja vaikuttavalla teknisellä osaamisella. Bändissä vaikuttaa hyvin ammattitaitoinen ryhmä muusikoita erityylisistä yhtyeistä. Joukkoon kuuluvat avant-garde jazz -velhon John Zornin yhtyeessä soittanut kitaristi Matt Hollenberg, The Dillinger Escape Planissa bassoa soittanut Liam Wilson, mm. Intensuksesta sekä Deveykusista tuttu rumpali Eli Litwin sekä vokalisti Derek Rydquist, joka lauloi ennen The Facelessissa. Näin värikäs ja taidokas joukko muusikoita saman katon alla on tuottanut oikeastaan melko pitkälti sellaista musiikkia, jota voi odottaakin.

Albumin avausraita ”Presage of Emptiness” on kitaravalleillaan, maanisella rummutuksellaan sekä pahansuovalla bassollaan kuin Oranssi Pazuzun -kaanonista noussut kummajainen, joka kietoo välittömästi pauloihinsa. Mieleen juolahtaa myös loistava Gorguts. Kirkuvat riitasointuiset kitarastemmat haiskahtavat jazzilta ripauksella kuulokuvaa ja tajuntaa laajentavalla psykedelialla. Samanlaisia horisonttiin leviäviä sointuja, riipiviä dissonansseja sekä psykedeelisiä irrotteluja on mahdollista kuulla pitkin levyä. Huuruisimmillaan liikutaan ehdottomasti kappaleessa ”Memory Palace”, joka kasvaa kymmenen minuutin mittaansa salakavalasti ja lumoavasti. Kappale ikään kuin purkautuu syvältä tulivuoren uumenista kuin kaukaisen kultin palvoma profeetta muinaisen perimätiedon mukaan.

Tämä vertaus ei muuten ole kaukaa haettu, sillä bändin nimi John Frum viittaa Vanuatun oman lastikultin John Frum -liikkeeseen. Kyseinen kultti uskoo länsimaalaisen vaurauden tippuvan taivaalta laatikoiden muodossa ja John Frum -nimisen amerikkalaisen sotilaan elävän tulivuoren sisällä. Uskomus on peräisin ajalta, jolloin amerikkalaiset ja japanilaiset taistelivat Tyynellämerellä ja jenkkisotilaat saivat lentokoneista tiputettuja laatikoita täynnä lääkkeitä, ruokaa ja muita tarvikkeita. Nimivalintaa heijastaa hyvin albumin kansikuva, joka on kuin vääristynyt luolakaiverrus profetian täyttymyksestä. Kappaleessa ”He Come” hyödynnetään myös audiota ”Vodun-Rada Rite for Erzulie ” -tallenteesta, joka on nauhoitettu haitilaisen voodoo -uskonnon harjoittajien seremoniasta.

John Frum (© Kristie Krause)

Soundillisesti albumi on ehtaa priimaa. Bassot ovat rujoja mutta erottuvat kitaroiden joukosta puhtaasti, rumpusoundi on hiottu jämäkäksi mutta dynaamiseksi, kitarat ovat täyteläisiä mutta myös sopivan erottelevia niin, että hyvin intervalli tiheiden sointujen äänet helisevät selkeästi kaiken ryminän keskeltä. Myös riffipuoli on hallussa. Harva death metal -albumi on ihan näin hiottua ja nautinnollista kuunneltavaa. Timanttinen soundipolitiikka tekee myös palveluksen muusikoille, sillä huimat soittotaidot tulevat oikeutetusti esille. Instrumentaalinen ”He Come” sisältää erityisesti Litwinin taitavaa ja yksityiskohtaista työskentelyä rumpusetin takaa. Kuullaanpa kappaleessa myös jazz -henkinen rumpusoolokin, jollaisia harvoin kuulee tässä genressä. Vokalistin laulutaidot ovat todellakin ihan eri tasolla kuin monella kollegallaan. Miehen kurkusta irtoaa mitä monipuolisempia nyansseja ja tapoja karjua sekä murista.

Kappalemateriaali on yhtenäistä ja miellyttävällä tavalla toisiinsa sulautuvaa. Jokaisen jäsenen taustat tulevat esille albumin kappaleissa. Kuuntelijan on helppo yhdistää pisteet ja oivaltaa, mistä mikäkin hullu rytmi, kirskuva hälyääni ja riffi on peräisin. Albumi on todella tekninen mutta tavalla, joka tuntuu tuovan enemmän meriittiä jokaiselle kappaleelle kuin pelkästään kullekin muusikolle. John Frum ei tyydy soittamaan pelkkää teknistä death metallia, vaan uittaa kappaleet epäilyttävässä mutta erehtymättömän psykedeelisessä ja värikkäässä liemessä. Lopputuloksena on hyvin persoonallinen, mystinen ja raju yhdistelmä tekniikkaa sekä kaaosta, joka on ennen kaikkea hallittua ja harkittua. ”A Stirring In The Noos” on ehdottomasti vuoden kovimpia death metal albumeita.

8½/10

Kappalelista:

  1. Presage of Emptiness
  2. Pining Light
  3. Memory Palace
  4. Through Sand And Spirit
  5. Lacustrine Divination
  6. He Come
  7. Assumption of Form
  8. Wasting Subtle Body

John Frum Facebookissa

Kirjoittanut: Samuel Järvinen

Lue lisää aiheesta

Ensi maanantaina Helsinkiin saapuva Windhand julkaisi uuden musiikkivideon Windhand Ensi maanantaina syyskuun 25. päivä Helsinkiin Kuudennelle Linjalle saapuva doom-yhtye Windhand on julkaissut musiikkivideon "Forest Clou...
Deathin ”Individual Thought Patterns” uudelleenjulkaistaan vinyylinä lokakuussa Relapse Records on ilmoittanut, että Deathin viidennestä albumista "Individual Thought Patterns" julkaistaan uusintapainos vinyylinä. Remasteroitu...
Myrkur hakee yhä suuntaansa ”Mareridt”-levyllään Myrkur - Mareridt Levyn synkkä, ilmava folk on vaikuttavaa ja paikoin aivan upeaa kuunneltavaa, mutta uudella 15. syyskuuta ilmestyvällä "Mareridt...
Exhumed tarjoilee perjantaisen annoksen kuolon korinaa uudella musiikkivideollaan Yhdysvaltalainen death metal -yhtye Exhumed on julkaisemassa uutta "Death Revenge" -albumiaan 13. lokakuuta Relapse Recordsin kautta. Bändin ku...