Kaaoszinen Isänmaan toivot – Torchia
Suomi – metallimusiikin luvattu maa, jossa on metallibändejä väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muualla maailmassa. Suomi on voittanut jopa Euroviisut hevillä. Maa, jonka yhtenä kansantalouden kulmakivenä ja vienninedistäjänä maailmalla voidaan pitää metallimusiikkia. Meillä on Suomessa hienoja, isoja, maailmanlaajuisesti tunnettuja metallibändejä, ja aivan helvetin paljon pieniä ja ahkeria bändejä, jotka ansaitsevat myös tulla kuulluiksi. Nightwish, HIM, Children of Bodom ja Amorphis ovat kaikki aloittaneet pieninä paikallisina bändeinä ja myöhemmin pitkän puurtamisen jälkeen kohonneet asemaan, jossa ne nykyään ovat. Tämän artikkelisarjan tarkoitus on nostaa esille suurelle yleisölle tuntemattomampia suomalaisia bändejä.
Torchia
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Ottakaamme heti alkuun haltuumme muutama fakta Torchiasta.
- Torchian biisejä leimaa monipuolisuus, joten yhden biisin perusteella ei kannata tehdä johtopäätöksiä bändin tyylistä.
- Torchia kuuluu kokea livenä.
- Torchia ei leiki.
Kuolemaa ja metallia henkivän tamperelaisen Torchian perustivat kitaristi ja biisintekijä Ville Riitamaa, basisti Pirkka Birkstedt ja bändin ensimmäinen rumpali Joonas Juntunen. He olivat soittaneet yhdessä Krypton -nimisessä bändissä, mutta aloittivat uuden projektin, kun Ville alkoi säveltämään biisejä, joissa yhdistyivät death metal -paahtaminen, melodiat ja örinälaulu. Ensimmäiseen kokoonpanoon löydettiin laulaja Panu Kivistö ja kitaristi Henri Heikkinen, Torchia soitti ensimmäisen keikkansa loppuvuonna 2011 ja julkaisi ensimmäisen demonsa 2013. Pian demon julkaisun jälkeen laulaja Panu halusi keskittyä muihin projekteihinsa ja bändi jäi etsimään uutta laulajaa melko pitkäksi aikaa. Pitkä odettelu ja hakuaika palkittiin kuitenkin Edward Torchian liityttyä bändiin. Paraikaa Eurooppaa valloittavan bändin nokkamies vastaili Kaaoszinen kysymyksiin.
”Torchian tavoite on nousta kuolemattomien metallijumalien joukkoon.”
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen Mainos päättyy
– Kun itse liityin Torchiaan, muut olivat äänittäneet valmiiksi koko ”Ending Beginning” -EP:n ja mie pääsin ensitöikseni studioon vetämään lauluja. EP julkaistiin kesällä 2015, jota seurasi todella intensiivinen keikkailujakso. Myö tehtiin 2016 ensimmäinen ulkomaanrundimme itä-Eurooppaan ja kierrettiin ympäri Suomea. Se oli etenkin itselleni erittäin tärkeää aikaa, sillä sain paljon tilaisuuksia etsiä omaa persoonaani Torchian uutena keulahahmona ja myös muu bändi onnistui luomaan rautaisen perustan raivokkaalle livesoittamiselle. Yleisöltä tuli erinomaista palautetta keikoista, mutta koko ajan alkoi käydä ilmeisemmäksi, että seuraavan askeleen ottaminen vaatisi meiltä kokopitkän levyn. Emme kuitenkaan halunneet kiirehtiä studioon, koska meistä tuntui siltä, että bändi haki vielä identiteettiään. Tähän mennessä oltiin vain soitettu nopeeta musiikkia maastohousut jalassa, mutta meillä oli aina halu luoda jotain suurempaa – ei vain tiedetty mitä.
– 2016 ja -17 vaihteessa palaset alkoivat loksahtaa paikoilleen, kun nykyinen rumpalimme Ville Virtanen liittyi bändiin ja aloimme miettiä bändin todellista olemusta. Lopulta ymmärsimme, että Torchian pohjalta löytyy surua ja kuolemaa sekä pimeyttä ja fantasiaa, mitkä ovat olleet tärkeimpiä teemoja Riitamaan sanoituksissa alusta lähtien. Siispä verhosimme itsemme mustaan ja päätimme koskettaa pimeyttä kaikessa mitä teemme. Vaalimme estetiikkaa, joka puhuttelee sisimpäämme ja allekirjoittanutta se on myös johdattanut syvempiin pohdintoihin kuoleman mysteereistä.
”Meidän kirouksemme on elää ja kuolla heavy metallin nimessä! Me olemme kuolemaa ja metallia.”
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen Mainos päättyy
– Uuden kokoonpanon ja identiteetin myötä olimme valmiita astumaan studioon. Tällä kertaa halusimme ottaa askeleen poispäin edeltävän EP:n modernista ja silotellusta soundista sekä tehdä vuoden vaikuttavimman debyyttilevyn. Valitsimme siis levylle klassikkotuottaja Hiili Hiilesmaan, joka on tuottanut ikimuistoisia soundeja esimerkiksi HIMille ja Amorphikselle. ”Of Curses and Grief” julkaistiin lokakuussa 2017 ja Inferno valitsi sen vuoden 7. parhaaksi kotimaiseksi levyksi. Debyyttialbumeita meidän edellä oli vain Hallatar ja Beast In Black, joissa molemmissa on jo hyvin ansioituneita muusikoita, joten koemme päässeemme tavoitteisiin. ”Curses” antaa hanakasti turpaan ja olemme siihen helvetin tyytyväisiä.
– Torchian kaikki musiikki syntyy kitaristimme Ville Riitamaan kynästä ja yhtä poikkeusta lukuun ottamatta myös sanoitukset. Villelle lähestyy biisien kirjoittamista aina iskevien riffien ja melodian kautta, mutta kuulemma kappale saattaa lähteä joskus yhden väkevän lauseen tai lyhyen sanoituksenkin osan pohjalta. Mie oon itse aina pitänyt hänen kyvystään saada melko yksinkertaiset riffit kuulostamaan todella teknisiltä, mikä muistuttaa miuta Chuck Schuldinerista. Vaikutteet tulevat hyvin laajasti metallin kentältä. Esimerkiksi osa ”Face of Haten” riffeistä on kuin Morbid Angelin ”Dominationilta”, kun taas ”Fury” kuulostaa demonisoidulta Stratovariukselta. Itse koen, että tätä musiikkia tehdään sellaisesta rakkaudesta metalliin, joka koskettaa kaikkia sen tyylilajeja ja aikakausia. Torchiaa toki kuvailee termi “melodinen death metal”, mutta se ei ole soundi, jota tietoisesti tavoittelemme – siltä musiikki vain kuulostaa, jos vaikuttajina on yhtä aikaa Behemoth ja King Diamond.
– Sanoituksissa luodaan kuvaa synkästä maailmasta ja epätoivoisista hahmoista. Levyn nimeä miettiessä huomasimme, että jokaisen kappaleen kertoja kohtaa jonkinlaista kärsimystä tai epäonnea ja usein kuolee lopuksi. Tuntui kuin jokainen kappale olisi kirous – siitä nimi ”Of Curses and Grief”. Biisien kertomukset vuotavat taas paljon bändin ulkoasuun ja siihen miten koen itseni lavalla. Monessa tapauksessa en oikeastaan edes tiedä, mistä laulamissani teksteissä on kyse, mutta niiden tunnelma ja estetiikka ohjaa käyttäytymään ja elehtimään tietyillä tavoilla.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
– Tähän mennessä hienoin keikka lienee viime syksyn veto Taiwanin kiertueelta Taipein Club Revolverilla. Paikalliset olivat kiinnostuneita tästä uudesta Suomi-bändistä ja keskikokoinen klubi oli täynnä ihmisiä. Astuimme lavalle suurten suosionosoitusten saattelemina ja tunnelma koko keikalla oli uskomaton. Parhailla keikoilla voi tuntea, kuinka yleisön energia vyöryy lavalle ja tuona iltana tuntui, kuin olisin lentänyt lavan halki ja syössyt suustani pimeyttä itseään.
– Järkyttävin tapaus lienee keikka Serbian Suboticassa meidän ensimmäisellä kiertueella. Maanantaikeikka ja soitimme käytännössä tyhjälle salille. Niin käy kaikille artisteille jossain vaiheessa uraa, mutta tämän jälkeen meidät laitettiin yöpymään kylmään ja likaiseen takahuoneeseen, jossa oli liian vähän patjoja ja joka oli ilmeisesti paikallisten narkkareiden selviämishuone. Viereisessä huoneessa näitä kavereita olikin pari tekemässä taikojaan. Sain kylmästä ja tunkkaisesta ilmasta vielä nielutulehduksen loppukiertueeksi. Älkää menkö Suboticaan.
– Torchian tavoite on nousta kuolemattomien metallijumalien joukkoon. Väite on tietysti törkeä, mutta se ei tarkoita sitä, että tahtoisimme saavuttaa kaiken mahdollisen välittömästi. Jo se matka, jonka olemme tähän mennessä kulkeneet ahtaista kellareista Taiwanin festarilavoille, on ollut uskomaton kokemus, josta olen äärimmäisen kiitollinen. Mutta kyse on mentaliteetista, jonka mukaan olemme valmiita pysähtymään vasta kuolemaan.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Bändiin kuuluminen on todella kokonaisvaltainen kokemus, jos on valmis antamaan itsensä sille. Mie nautin suuresti kaikesta siitä ulkomusiikillisesta työstä, mitä bändin pyörittäminen vaatii ja meillä sitä tehdään paljon. Mutta luonnollisesti suurin vastalahja, jonka metallimusiikki antaa palvelijalleen, on mahdollisuus jättää itsensä backstagelle ja nousta lavalle kauhukuvana, joka lietsoo seurakuntaansa hurmokseen. Meidän kirouksemme on elää ja kuolla heavy metallin nimessä! Me olemme kuolemaa ja metallia.
Torchia
Edward Torchia – Vokaalit
Ville Riitamaa – Kitara & Taustavokaalit
Henri Heikkinen – Kitara
Pirkka Birkstedt – Basso
Ville Virtanen – Rummut
Julkaisut
”Of Curses and Grief” (albumi, 2017)
Torchia keikoilla:
11.10. Bar Loose, Helsinki
12.10. Veturitallit, Jyväskylä
25.10. Jack the Rooster, Tampere
7.12. Wanha Konera, Pori
15.12. Pietari, Venäjä
https://www.facebook.com/Torchiaband
https://www.instagram.com/torchiaband
