Kotiteollisuus – Vieraan Vallan Aurinko

Kirjoittanut Aleksi Parkkonen - 8.10.2016

Suomalaisen raskaan rokin peruspilareihin kuuluva Kotiteollisuus pukkaa ulos jo viidennettätoista albumiaan, ”Vieraan Vallan Aurinkoa”. Tämä suomalaisten syvästi rakastettu kuin parjattu yhtye tuottaa albumeja ja kiertää Suomea kiitettävällä tahdilla. Niinhän se menee, kun rauta on kuumaa sitä pitää takoa.

”Vieraan Vallan Aurinko” sisältää 11 kappaletta ja mittaa albumilla on 55 minuuttia. Tarjolla on siis aimo annos rautaisaa rokkia. Levy on Kotiteollisuudelle uskollisesti melodialtaan raskasta ja polkevaa, sanoituksissa on keskitytty kritisoimaan niin vallan kahvasta kiinni pitäviä kuin ihmisten pinnallista elämäntyyliä. ”Pahuus Ja Viha” etenee lyriikoidensa puolesta sanaparsilla, kuten kertosäkeissä ”ei ole kiveen kirjoitettu” ja ”ei ole kirkossa kuulutettu”. Sananlaskuja käytetään kappaleessa ahkerasti, minkä voi tulkita joko hauskana tai persoonattomana ideana. ”Ruumiinvalvojaiset” alkaa juhlallisella tunnelmalla, vaikka kappaleessa lasketaankin hautaan ihmiskunta. Kappaleessa puhistaan heikko-osaisten kylmästä kohtelusta, mikä on oikeastaan ajankohtainen nykyisen hallituksen toimista. Melodialtaan ja tunnelmaltaan ”Ruumiinvalvojaiset” on yllättävän hilpeän oloinen ja se tulee varmasti tulevalla kiertueella saamaan yleisön laulamaan yhtyeen mukana. ”Varjoihmiset” jatkaa parempiosaisten ihmisten kritisointia, vaikkakin raskaammalla ja synkemmällä tunnelmalla.

”Mariaanien Hauta” edustaa levyn tarttuvampien ja kevyempien rallien osastoa ja itse kappale onkin takuuvarma korvamato. ”Viinamäki” on vastaavasti albumin vihaisimpiin ja raskaimpiin kappaleisiin lukeutuva. Hynysen ärisevää laulua säestävät ujeltavat riffit, mutta äkäisyydestä huolimatta kappale jää tylsäksi. Albumin persoonallisemman kappaleen tittelin saa ”Vainoharha”, joka alkaa urkujen painostavalla soitolla. Juuri kun kuulija ehtii matkata Transylvanian maisemiin, palauttavat tylyt kitarariffit kuuntelijan maan pinnalle. Urkuja tullaan kuulemaan lisää myös ahdistavissa kertosäkeissä. ”Syöt, Juot Ja Kuolet Pois” tarjoaa lohdutonta surusanomaansa niille, jotka sitä kaipaavat. Hynynen toteaa kaunistelematta, ettei kuoleman jälkeistä elämää kannata odottaa, sillä ”ei ole mitään taivasta korkeimmalla vaan madot mullan alla”. Kappaleen sanoitukset kannattaa kuunnella, sillä Hynynen avartaa niissä mielenkiintoisesti näkemystään.

”Herää”. Tällä kuiskaavalla sanalla alkaa ”Maanalaiset”, joka yllättävästi osoittautuu rakkauslauluksi. ”Maanalaiset” ei tietenkään ole mikään yltiömakea rallatus, vaan Kotiteollisuudelle ominainen väkevä tulkinta. ”Vieraan Vallan Aurinko” on albumin viimeinen raita, joka päättää levyn rauhalliseen, mutta raskaaseen tunnelmaan. Selkein ero päätöskappaleessa on piano, joka säestää Hynysen laulua kevyesti, samalla kun rosoisesti ja särisevästi soivat riffit värisevät taustalla. Kappaletta on venytetty yli kuuden minuutin kestoon, joten siinä kuullaan myös yhtyeen instrumentaalista puolta. ”Vieraan Vallan Aurinko” päättyy pianon rauhalliseen säestykseen.

”Vieraan Vallan Aurinko” on perinteistä Kotiteollisuutta, jossa ei ole lähdetty rajoja rikkomaan. Levyn alkupuoli ei tunnu tarjoavan mitään uutta yhtyeen musiikista, mutta albumin loppua kohden levyltä löytyy perinteisten kappaleiden lisäksi erilaisempia vedoksia, kuten viimeinen raita ja ”Vainoharha”. ”Vieraan Vallan Aurinko” on taattua ja turvallista Kotiteollisuutta, mutta suurempia elämyksiä albumi ei valitettavasti tarjoa.

7-/10

Kappalelista:

  1. Pahuus Ja Viha
  2. Ruumiinvalvojaiset
  3. Varjoihmiset
  4. Mariaanien hauta
  5. Verta, Luuta Ja Lihaa
  6. Viinamäki
  7. Vainoharha
  8. Syöt, Juot Ja Kuolet Pois
  9. Kaiken Valtias
  10. Maanalaiset
  11. Vieraan Vallan Aurinko

Kotiteollisuus Facebookissa

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen

Luetuimmat

Uusimmat