Kuolemanlaakso julkaisi menestysalbuminsa uutuuspainoksen ja dokumentin tähänastisesta taipaleestaan: haastattelussa bändin laulaja Mikko Kotamäki

Kuolemanlaakso (c:) Susanna Ahvalo

 

Kuolemanlaakso julkaisi eilen perjantaina 26.1.2018 uutuuspainoksen menestyksekkäästä ”Tulijoutsen” –albumistaan. Uutuuspainos kokoaa samoihin kansiin alkuperäisen, vuonna 2014 julkaistun albumin lisäksi kaikki vuonna 2013 tehdyt studioäänitykset, joihin kuuluu myös samoissa sessioissa nauhoitettu Musta Aurinko Nousee” –EP sekä bonuskappale ”Raadot raunioilla”. Lisäksi julkaisuun sisältyy 63-minuuttinen ”Tulijoutsen – In Memoriam” –dokumentti ja kaikki bändin tähänastiset musiikkivideot. Kaaoszine jututti bändin laulajaa, Kuolemanlaakson lisäksi mm. Swallow the Sunin vokalistina tunnettua Mikko Kotamäkeä julkaisua edeltävänä iltana.

Tervehdys Mikko! Ihan alkuun tahtoisin kysyä, mitä Mikko Kotamäelle tällä hetkellä kuuluu? Vieläkö pitää kiirettä Swallow the Sunin kanssa?

Mikko: No joo, kiireet alkaa olla siltä osin pikkuhiljaa ohi. Viimeisimmän Swallow the Sun –levyn julkaisusta on jo reilu kaksi vuotta, tässä ollaan oltu tien päällä siitä lähtien. Jonkin verran keikkoja on vielä keväälle. Sen jälkeen aiomme siirtyä pikkuhiljaa uuden materiaalin nauhoituksiin. Ensi viikolla lähdetään vielä Karibialle, sitten tehdään kevään keikat, mutta selkeästi ollaan jo jäämässä pienelle tauolle ainakin pidempien keikkaryppäiden osalta. Että uutta levyä ja lisää paskaa housuun!

Huomenna on kuitenkin se päivä, kun julkaistaan Kuolemanlaakson ”Tulijoutsen – Deluxe Edition. Kyseinen, bändin järjestyksessään toinen kokopitkä albumi, oli hurja menestys ilmestymisvuonnaan 2014. Mitä sinulle on jäänyt tuosta vuodesta ja noista ajoista mieleen?

Mikko: No, ne oli aika sekavia vuosia. Kun varsinaisia muistikuvia lähdetään hakemaan, niin niitä ei paljon ole. Siinä oli monta rautaa tulessa itselläkin siinä vaiheessa. Mutta kyllä se oli helvetin mukavaa aikaa. Tavallaan liityin bändiin vasta ensimmäisen levyn nauhoituksien jälkeen, siinä vaiheessa, kun jätkät oli jo periaatteessa tehneet kaikki hommat. Nauhoitin ekan levyn lauluosuudet omassa olohuoneessani kitaristin kanssa. Siinä mielessä minulla ei ollut ekan levyn kanssa juurikaan osaa eikä arpaa. Eikä minulla loppujen lopuksi ole myöskään ”Tulijoutsenenkanssa niin paljoa tekemistä, Markus Laakso (bändin kitaristi) on sen verran tuottelias kaveri. Mutta kyllä toisella levyllä sellainen bändifiilis tavallaan oli enemmän läsnä. Siitä on hyviä muistoja. Kyllähän me siinä vaiheessa oltiin aktiivisimmillaan, mitä ollaan tämän bändin historian aikana oltu.

Niin, tosiaan. Teiltä ei ole Tulijoutsenen jälkeen ilmestynyt uutta materiaalia bändinä. Mites sitten tämä huomenna julkaistavan uutuuspainoksen bonusraita ”Raadot raunioilla”, milloin se on syntynyt?

Mikko: Se syntyi silloin samoissa nauhoitussessioissa, missä syntyivät myös Tulijoutsenja Musta Aurinko Nousee”. Muistaakseni se oli jo silloin myös mukana jollain hyvin rajoitetulla julkaisulla. Biisi ei kuitenkaan silloin ollut istuva siihen levykokonaisuuteen, mutta nyt se on kai paikallaan siinä, missä sen pitää ollakin.

Siirrytään sitten ”Tulijoutsen – In Memoriam” –dokumenttiin. Minkälainen tekoprosessi se oli sinulle? Istut siinä ilmeisesti jonkun keikan backstagella, kun kuvasitte sinun osuuttasi…

Mikko: Joo, se oli Tampereen YO-talolla uutena vuotena 2016, eli vähän reilu kaksi vuotta sitten. Haastattelupätkiä kuvattiin pariinkin kertaan. Markus on visionääri projektin taustalla, ja hän halusi kysyä haastatteluissa sellaisia kysymyksiä, mihin häntä itseäänkin kiinnostaisi kuulla vastauksia sitten lopputuotoksessa. Dokumentista on siis olemassa toisenlainenkin versio, mutta ehkä sinne lopulliseen julkaisuun päätyi nyt kuitenkin se rehellisempi versio. Eli parempi näin.

Olet siis tyytyväinen lopputulokseen ja siihen, minkälainen dokumentista lopulta tuli? Onko mitään, mitä haluaisit siitä muuttaa tai jäikö jotain sanomatta? 

Mikko: No en nyt siihen erityisemmin mitään ilotulitusta kaivannut. Editointivaiheessa katsoin sitä pari kertaa, ja tein sellaisen havainnon, että miten miellyttävä ääni Markus Laaksolla onkaan! Hänellä on miellyttävä tapa kertoa asioita, se on rauhoittavaa katsottavaa. Markus on siinä kuitenkin ansaitusti eniten äänessä. Ja kun sitä kuuntelee, niin tulee ajatelleeksi, että voi kun tuo mies olisi sun vieressä juttelemassa joka ilta!

Kitaristi Laakso toimii useimmiten yhtyeen puhemiehenä, vaikka itse kuitenkin olet solistina ikään kuin yhtyeen johtohahmo. Tuntuuko se ikinä siltä, että jäät jotenkin jalkoihin? Varsinkin nyt sen jälkeen, kun Markus on julkaissut sellaisenkin albumin, missä hän itse laulaa. 

Mikko: Ei, ei. Minä en ole muutenkaan puhelias, paitsi kännissä. Pystyn elämään sen kanssa todella hyvin, että joku muu hoitaa sen tontin siinä.

Laakso tekee myös bändin sanoitukset. Muodostuvatko kappaleet sinulle siitä huolimatta läheisiksi, vai jäävätkö toisten sanoittamat biisit väkisinkin etäisiksi?

Mikko: No ei, Markus yrittää kuitenkin aina parhaansa mukaan selittää ja avata jokaisen biisin syntytarinaa. Hän on muutenkin huomattavasti koulutetumpi ihminen, kuin minä. Ensimmäinen levy oli aika paljon Eino Leinon runoutta, mihin minä en olisi varmaan pitkällä tikullakaan koskenut ilman häntä. Tavallaan tämä on itsellenikin opettavaista. Markus on erittäin fiksu kaveri.

Kun tarkastelee Kuolemanlaakson tuotantoa, onko sinulla mitään lempparibiisiä, mitä on ollut erityisen kiva nauhoittaa tai vaikka esittää keikoilla?

Mikko: No kyllä nuo aika lailla Tulijoutsen-albumille osuu. Sillä levyllä on paljon eriskummallista tavaraa, kuten esimerkiksi ”Glastonburyn lehto”. Sen biisin nauhoittaminen oli myös helvetin hauskaa, mutta siitä en valitettavasti voi näissä yhteyksissä kertoa enempää (nauraa). Mutta kyllä siitä varmasti se fiilis tarttuu ihmisille, että mistä siinä on kyse. Tottakai myös esimerkiksi ”Aarnivalkea” on helvetin hieno biisi. Markus ei välttämättä ole maailman paras kitaristi, mutta hän on todella kova kirjoittamaan riffejä.

Joissain yhteyksissä olette sanoneet, että tämä julkaisu on eräänlainen aikakauden päätös. Onko jotain päättymässä tämän julkaisun myötä?

Mikko: No joo, kai tuo vuosi 2014 viimeinkin päättyy meidän osalta. Siirrytään siitä muutama vuosi eteenpäin.

Aivan. Onko teillä jo suunnitelmia jatkon kannalta, tuleeko jossain vaiheessa kolmas, kokonaan uusi Kuolemanlaakso –levy?

Mikko: Tulee, tulee. Ehdottomasti. Sitten kun materiaali on tarpeeksi hyvää ja kaikkien zen on oikeassa asennossa!

 

 

Kuolemanlaakson ”Tulijoutsen –Deluxe Edition” nyt saatavilla levykaupoista! Julkaisija: Svart Records.

www.kuolemanlaakso.net
www.facebook.com/kuolemanlaakso
www.instagram.com/kuolemanlaakso_official
twitter.com/kuolemanlaakso

Kirjoittaja: Hilkka Aarela

 

 

 

Kommentoi