Metalcore tekee paluuta – ainakin Versus Affectin muodossa

Paikkansa jo kotimaisessa metalcore-skenessä vakiinnuttanut Versus Affect on jälleen äänessä. Ääni on ollut hieman hiljaista, mutta nyt sitä tulee uuden EP:n muodossa. ”So We Became Empty Ourselves” julkaistaan tänään 8.12., ja on aika kuulla, mitä bändille kuuluu vuoden 2017 lopulla. Versus Affect on ollut pystyssä vuodesta 2013, mutta niihin aikoihin verrattuna purjeissa puhaltaa uudet tuulet. Herroja bändistä löytyy viisi, ja sain kunnian istua pöydän ääreen ”VeeAan” kitarasankareiden, Marcus Lembidakiksen ja Ron Forsmanin kanssa, joista jälkimmäinen kantaa myös nimeä Läbä. Laita EP:n sinkku ”The Line That Needs Crossing” soimaan alta ja jatka lukemista.

Sovimme tapaamispaikaksi keskustan erään baarin, ja Läbä marssi sisään intoa huokuen ja ennakkoluulottomasti. Viimeksi tapasin herran bändin keikalla tammikuussa, joten istuimme alas, vaihdoimme kuulumisia, puhuimme hieman paskaa ja rentouduimme alkoholin kera. Ei aikaakaan, kun keskustelu oli jo itse asiassa, eli siinä, mitä Versus Affectille kuuluu ja mitä sille on tapahtunut.

Lähtökohtana kaikelle toimii Atte Hyvärisen liittyminen bändin riveihin vuoden 2015 alkupuolella, ja voinee sanoa, että tästä alkoi bändin uusi aikakausi. Atte hoitaa Versus Affectin vokaalit ja on samalla ”miksauksen ja masteroinnin mastermind”.

Läbä: Atte liittyi bändiin, minkä jälkeen duunasimme kolme sinkkua, jotka eivät löydy tulevalta EP:ltä. Ne vaan on, niinkun erikseen kaikesta, sillä ”So We Became Empty Ourselves” odotti tällöin vielä päivänvaloa. Tuleva EP kantaa niin ikään tiettyä teemaa, johon ehkä julkaistu sinkkukappale ”Ostracized” olisi soveltunut, mutta kyllä mä voin silti sanoa, että oon todella tyytyväinen tohon kokonaisuuteen mikä meiltä tulee.

Pohdittiin Läbän kanssa vähän myös näitä aikavälejä millon mitäkin on tapahtunut, ja tässä vaiheessa bändissä enemmän liidejä soittava Make liittyi seuraan. Haastateltavia kuunnellessa tuli ilmiselväksi, että julkaisuun tulossa olevien biisien on annettu elää ja kasvaa aikansa. Moneen otteeseen tuli myös selväksi se, että kappaleita on hiottu perfektionisminkin kourissa.

Läbä: Viimeisin sinkku tuli ulos lähes kaksi vuotta sitten, mutta jos olisimme julkaisseet tulevan EP:n kappaleet ensimmäisen äänityskerran jälkeen, lopputulos olisi hieman toisenlainen mitä tätä nykyä. Tosiaan tehtiin koko homma kertaalleen uusiksi, mikä oli sinänsä tosi hyvä juttu. Biiseissä mätti nimenomaan se, että ne eivät olleet eläneet tarpeeksi!

Make: Siinä oli myös semmosia pieniä muodollisuuksia, kuten duunataanko me se ”DIY:nä” vai miksaako sen joku muu ja niin edelleen.

Make vaihtaa asentoa ja haroo hieman tukkaansa samalla kun availee sanaista arkkuaan. Läbän ottaessa huikkaa erittäin hyvän makuisesta nalleoluesta, keskusteluun nousee esiin bändin viisihenkisyys. Jokainen persoona osallistuu osaltaan luomiseen ja tekemiseen.

Make: Ei lähdetä sillain pilkkomaan mitään, että onko joku antanut musiikillisesti johonkin kappaleeseen eniten, tai vaihtoehtoisesti joku toinen muulla tapaa biisille koko elämänsä kappaleiden muuttuessa ja ottaessaan omaa formaattiaan ajan saatossa. Kaikki kumminkin ollaan tässä yhdessä, niin ei ruveta nostamaan ketään jalustalle. Tässä vaiheessa muutenkin vähän typerä puhua ”biisien teosta”, kun nämäkin tekeleet on ”tehty” jo yli kaksi vuotta sitten, jonka jälkeen niiden kehittyminen nykyisiksi biiseiksi käynnistyi.

Luonnollisesti herääkin kysymys siitä alkuperäisestä visiosta, joka kundeilla on ollut silloin lähes kolme vuotta sitten kappaleita tehdessä. Onko visio edelleen sama, ja kykeneekö siinä visiossa pysymään noinkin pitkän ajan jälkeen, biisien mainittua elämistä ajatellen? Vaikuttaako tämä ryhmädynamiikkaan, tai vaikuttavatko kokoonpano ja ryhmädynamiikka vastaavasti biiseihin?

Läbä: Jotenkin tuntuu siltä, että kappaleet ovat helvetisti parempia mitä ollessaan lähtökuopissaan. Ne ovat eläneet, ja ne ovat eläneet positiiviseen suuntaan. Prosessin aikana on oppinut uusia juttuja mm. kuinka biiseihin on iskeytynyt uusia koukkuja, ja on ollut siisti nähdä kyseinen kehittyminen.

Make: Biisejä tehdessä, myös ryhmädynamiikka vaikuttaa sellaisella tavalla, kun se sillä hetkellä on. Mikäli nyt lähdettäisiin – ja kun lähdetään – tekemään uutta musiikkia, se dynamiikka voi olla täysin eri mitä joskus, kehittyneempi ja kokeneempi. Sama pätee kaikkeen tuohon muuhunkin toimintaan. Meillä kompromissit ovat sitä, että toiselle sanotaan esim. että ”yritäpä katsoa sitä nyt vaikka tältä kantilta”, jonka jälkeen asiaa pureksitaan hetki ja jälleen asioista löytyy ihmisyys omien mielikuvien takaa. Kaikki biisit menee loppupeleissä meidän jokaisen oman suodattimen läpi, jolloin on käynyt niin, että joku biisi on lopussa aivan erilainen, kun mitä se oli kun sitä valmisteltiin.

Läbä: Ei kaikki mene tietenkään aina niin kuin pitäisi, kyllä me ihan oikeasti riidelläänkin. Ne ketkä väittää jotain muuta, puhuu paskaa.

Kuten mainittu, purjeissa puhaltaa uudet viimat uuden vokalistin liittymisen myötä. Vanhat hommat on lähes tulkoon kuopattu ja haudattu, ja puhdas pöytä on suosittu käsite pöytämme ääressä. ”The Line that Needs Crossing” on kuitenkin kappale, joka on haluttu pitää ”entisajoilta” mukana hommassa. Tammikuisella keikalla kyseisen kappaleen todistin livenä, ja kitaristikaksikko vaihteli ajatuksia liittyen live-esiintymiseen ja tulevaisuuteen.

Make: Nyt ollaan menty ihan punk-meiningillä keikoille vaan vetämään, mutta olisi siisti ammattimaistaa hieman sitäkin hommaa esimerkiksi joillakin backing track -jutuilla, vaikkakin se punk-meno siinä on mukana silleen, että olisi esimerkiks helvetin siisti vetää joku vielä vanhempi biisi lavalla, vaikka kukaan ei siinä kohtaa sitä biisiä oikeasti tietäisikään.

Millonkas Versus Affect sitten nähdään jälleen lauteilla?

Läbä: Se jää nähtäväksi, mutta lyhyesti sanoen on varmaa, että heti vuoden vaihtuessa bändi tarttuu jokaiseen tilaisuuteen, joka eteen tulee. Veivaamaan mennään vaikka Venukseen ja Marsiin. Kuten sanottu, bändin pöytä on joka tapauksessa tällä hetkellä puhtaana tekemään mitä vain tästä eteenpäin.

Uusia biisejä bändi kuitenkin jälleen tekee, mutta tarvitseeko uutta julkaisua odotella jälleen toiset kolme vuotta? Heittäessäni ajatuksen ilmoille molemmat herrat tokaisivat tylysti, että ei todellakaan tarvitse odotella niin kauaa.

Make: Kiva nähdä, mitä tän uuden EP:n jälkeen sitten tulee ulos, kun tosiaan se mentaliteetti on vähän muuttunut ja ollaan kasvettu. Ei ollut tämänkään EP:n tekemisen tarkoitettu vievän näin kauan, mutta siinä niin sanotusti nyt vain kävi niin.

Mentaliteetista muodostui aasinsilta bändin vaikuttajiin, ja tässä kohtaa on pakko mainita bändit Parkway Drive ja August Burns Red.

Make: Eiköhän noi bändit olleet sillon alussa vähän semmosia enemmänkin suuntaa antavia. Ei meillä oo ikinä ollu mitenkään ideana, että meidän vaikutteet rajoittuvat vaan vaikka yhteen tai kahteen bändiin. Jokaisella meistä on kuitenkin ne henkilökohtaiset vaikuttajansa.

Läbä: Mä en itseasiassa enää tiedä, voinko mä sanoa, vaikuttaako mun musiikin tekemiseen mikään muu musiikki niinkään. Sitä on vähän vaikea selittää, mutta en mä enää ajattele, että mä haluan tehdä justiinsa tämänlaista musiikkia. Ehkä enemmänkin jo tietää, mitä haluaa tehdä ja työstää sitten sitä. Ehkä me tosiaan ollaan aikuistuttu vähäsen.

Make: Osalla meistä on ihan semmonen punk-tausta. Sitten löytyy sellaista rässi- tai kasarimeininkiä, kuin myöskin ihan jotain tukkadiskometallia. Nikellä on puolestaan hyvin vahvasti semmosessa 2000-luvun emossa juuret, ja sitten taas kun mennään tuolta rock-linjalta pois, sieltä esimerkiks mä ja Läbä diggaillaan jostain indie-tyyppisistä jutuista suomiräppiä unohtamatta. Ennen, kun jotain ajatteli guilty pleasurena, nykyään sitä huudattaa muillekin et hei kuunnelkaa tää, tää on ihan törkeen hyvä. For the record, mun lempibiisi tällä hetkellä on Lady Gagan ”Perfect Illusion”. Ihan oikeesti.

Lopuksi sain kuulla EP:n teeman käsittävän tyhjyyttä, jota luonnollisesti tämän nimikin kantaa, mutta jota myös ehdottomasti EP:n kolmannen kappaleen ”Waysidesin” musiikkivideo tuo esiin. Katso video alta ja ota ”So We Became Empty Ourselves” haltuun.

Kappalelista:

  1. Void
  2. The Line That Needs Crossing
  3. Waysides
  4. Serenity Prevails
  5. Anchorbound

Versus Affect Youtubessa

Versus Affect Facebookissa

Haastattelu: Ville Raitio

 

 

 

Kommentit