“The Weight Of Oceans” on ruotsalaisen In Mourningin kolmas täyspitkä studioalbumi. Levy julkaistaan huhtikuun 18. päivä Spinefarm Recordsin toimesta. Vuonna 2000 perustetun bändin materiaali on kehittynyt alkuaikojen goottivaikutteisuudesta ajan mittaan progressiiviseen, melodiseen metalliin. Nyt julkaistava “The Weight Of The Oceans” on konseptialbumi, joka perustaa tarinansa mitä ilmeisimmin Odysseuksen merimatkaan.

Levyn avaava “Colossus” on nimensä mukaisesti massiivinen biisi. Pehmeästä alusta huolimatta biisi vuodattaa niskaan merien koko painon hitaasti mutta varmasti. Seuraavalla biisillä “ A Vow To Counquer The Ocean” kuitenkin jo mahtipontisesti vannotaan meren valloitusta, ja soundillisesti biisissä onkin enemmän aggressiivisuutta kuin ensimmäisessä, joka tuntui vajottavan aaltojen alle.

Neljäs biisi, puhtaasti laulettu balladi “Celestial Tear” kuulostaa levyllä jokseenkin irralliselta, kun pääpaino muuten on melko raskaassa materiaalissa. Useamman kuuntelun jälkeen biisi alkaa kuitenkin solahtaa samaan kastiin raskaammissa biiseissä esiintyvien suvantokohtien kanssa. Biisi hellii korvia samalla tavoin kuin hiekkarannan pehmeät aallot kutittaisivat ihoa. Kuitenkin biisiltä odottaisi myrskyisämmäksi kehittyvän melodian myötä myös aggressiiviseksi käyvää vokalisointia. Tähän kuitenkin päästään vasta seuraavalla biisillä “Convergence”, joka on kuin “Celestial Tearin” instrumentaalin lopun saumaton jatko. Loppua kohden “Convergencekin” jälleen pehmenee ja antaa hellän laskun viettelevään instrumentaaliin välisoittoon “Sirens”. Sen jälkeen syöksytäänkin uudelleen syvempiin syövereihin, eikä tällä kertaa hengähdystaukoja ole enää tarjolla. Levyn kolme viimeistä raitaa upottavat mielen aaltojen alle kuin jalkoihin muuratut betonisaappaat.

Viimeinen biisi “Voyage Of A Wavering Mind” on muuhun materiaaliin verrattuna raskas ja hidas, jopa siinä mittakaavassa, että mielenkiinto uhkaa lopahtaa. Mahtipontinen konseptilevy ikään kuin loppuu kesken, kun viimeinen biisi on kaiken väkivaltaisena vellovan meren ja peilikirkkaan tyyneyden vaihtelun jälkeen lähinnä tylsä ja tuntuu ylimääräiseltä, jopa konseptiin sopimattomalta täysin erilaisen soundimaailmansa vuoksi. Biisi katkeaa lisäksi aivan odottamatta ja jättää vähän hölmistyneen “tässäkö tämä oli”
-tunteen jälkeensä.

Ensimmäisiä kertoja levyä kuunnellessa se ei kokonaisuudessaan herättänyt sen suurempia tunnelmia. Se soi alkuun kivuttomasti taustalla muita puuhaillessa aiheuttamatta ainakaan välittömiä inhoreaktioita. Vasta kun keskitin huomioni levyyn sen ansaitsemalla tavalla, havaitsin mitä minulla todellisuudessa oli käsissäni. Ja jokaisella kuuntelulla sen jälkeen olen eksynyt tähän merimaisemaan aina vain pidemmälle. Aivan seireenien lauluksi levyä ei voine kuvailla, mutta koukuttava tämä on siitä huolimatta.

8 / 10

Kappalelista:
1. Colossus
2. A Vow To Conquer The Ocean
3. From A Tidal Sleep
4. Celestial Tear
5. Convergence
6. Sirens
7. Isle Of Solace
8. The Drowning Sun
9. Voyage Of A Wavering Mind

http://www.inmourning.net/

Kirjoittanut: Nina Hurme