Murskaa mullasta maan – A.R.G. / Worthless: Hellcome Misery / Chaotic Nausea

A.R.G. palasi pari vuotta sitten pidemmältä levytystauolta mainiolla ”Redemption from Refaim”-kokopitkällään. Ikimuistoisten keikkojen jälkeen pohjoiset thrashin sanansaattajat ovat luomallaan porometallillaan jälleen keskuudessamme. Uuden pitkäsoiton sijaan bändi on lyönyt hynttyyt yhteen tamperelaisen Worthless-yhtyeen kanssa. Jälkimmäinen bändi edustaa itselleni vieraampaa soitantaa, vaikka nimi onkin tullut aikaisemmin vastaan. Split-EP on hyvä tapa päivittää molempien yhtyeiden kuulumiset.

A.R.G. on tiivistänyt osuutensa ”Hellcome Misery” -otsikon alle. Vaikka bändillä on takanaan huomattava määrä palvelusvuosia, ei tankkeri tunnu sammaloituneen laisinkaan. ”Bonegrinder” avaa EP:n räjähtävällä tavalla; tiukka riffi ja vokalisti Kareenin huuto kertovat välittömästi, ei nyt ei leikitä. Hienot kitaraharmoniat sointuvat sulavasti Kareenin piikkilankaa nielleeseen ääneen rumpali Hanhijoen takoessa kuin kiimassa oleva sonni. ”Laadukas” ei tietenkään ole mikään yllättävä termi yhtyeestä puhuttaessa, mutta jostain syystä ”Bonegrinder” puhuttelee syvällä tavalla. Sinällään biisi ei tarjoile maailmoja mullistavia uutuuksia, mutta on vähättelyä  kutsua sitä myöskään peruskauraksi. Kun into ja taito ovat kovaa luokkaa, on jälki sen mukaista.

Toisena kappaleena yhtye roiskaisee nimibiisin, ja tahti ei laannu lainkaan. Kyseessä on hieno biisi, ja kannattaa muuten tsekata kappaleen musiikkivideo, joka valottaa osuvasti suomalaisen miehen sielunmaisemaa. Erityistä sovituksellista rikkautta biisiin luo väli- / soolo-osa. Kareenin matalalta kuiskimat ”hellcome misery” -sanat antavat viitteen siitä, ettei huulilla ole pienten poikien jupinaa, vaan mies tietää täsmälleen mistä puhuu.

”Submit to None” alkaa melodisten kitaroiden sävyttämänä, mutta pian on käsillä taas tiukka riffittely. Biisin sovituksellinen monipuolisuus toimii hyvin. – Kyllähän tässä vanhakin nuortuu, ja kädet taittuvat luontaisesti ilmakitaroihin ja rummutteluun vuosikymmenten hävitessä ilmaan. Bändin tehokkuus on ihailtavaa, eikä kone hyydy löysille kierroksille missään vaiheessa. Soitto on tiukkaa, ja Kareenin vokalisointi leijailee mainiosti murinan, örinän ja perinteisemmän käskyttämisen välimaastossa. Biiseissä on sopivaa vaihtelua nopeiden ja hitaiden osien välillä, mikä tekee biiseistä innostavaa kuultavaa, eivätkä ne junnaa tasapaksuina alusta loppuun asti. Tekstejä levyn mukana ei tule, mutta epäilen vahvasti niiden romanttisuusasteen olevan melko alhainen. Tietenkin romantiikkaakin on monenlaista…

Lopuksi, kunnianosoituksena juurilleen, bändi murjoo Zero Ninen ”Rolling Thru the Nightin” sellaiseen muotoon, että en olisi biisiä etukäteen tietämättä tunnistanut. Alkuperäistäkin kappaletta on tullut aika paljon kuunneltua, joten bändi saa biisistä aikaan vahvasti oman näköisensä version.

Äänitys on jo reilun vuoden vanha, joten toivottavasti tätä herkkua on pian tarjolla lisää.

Worthless on takonut hommaa myös useamman vuoden ajan, joten ihan ensi kertaa bändi ei ole liikenteessä. En tiedä, miten olen onnistunut välttymään bändiltä, mutta onneksi tiemme ovat viimeistään nyt kohdanneet.

Triona operoivan ryhmän avaus ”Loins of Babylon” on kunnon pohjamudissa ryömivää kuolonkorinaa. Vokalisti-kitaristi Toni Pekkalan ääni tuo vahvasti mieleen Entombed A.D.:n LG Petrovin, ja minun kirjoissani se on kuninkaallista ääntelyä. Tasaisen tappavasti etenevä biisi sisältää hienoa kitaramaalailua musiikkia palvellen ilman ylimääräistä sälää. Hieno biisi, ja Pekkalan vokalisointi luo aivan oman synkän tunnelmansa. Toisena soiva, bändin osuuden nimibiisi ”Chaotic Nausea” jatkaa samanlaista vanhan koulukunnan kuolokorinaa. ”Vanha koulukunta” kuulostaa tässä tapauksessa korviini hyvinkin piristävältä, sillä en ole hetkeen kuullut näin hienosti vanhassa hengessä soivaa uutta materiaalia. Bändi ei yritä rikkoa nopeusennätyksiä vaan luottaa murskaavaan voimaan. Yhtyeen soundi on yllättävän täyteläinen ollakseen trio.

”Requiem of Justice” jatkaa samaa oivaa taivalta kitaran maalaillessa Tuomiopäivän sointuja. Biisi kellottaa kuusi minuuttia, mutta joka sekunti on tehokasta asiaa. Viimeinen biisi ”Tides of Oblivion” on keskitempoisena varsin vakuuttava teos, joka henkii hautausmaan tunnelmaa ja elämisen raskautta. Biisissä on päähän iskevää melodiaa ja tarttuvuutta. Biisin jälkeen tuleva äänimaailma tuo mieleen taistelun jälkeiset savuavat rauniot ja kasan pommitettua tuhkaa.

Worthless oli positiivinen yllätys, ja sen tekemisiä kannattaa seurata.

Levy edustaa kansiaan myöten tyylikästä ajattomuutta, sillä biisit toimivat yhtä hyvin vuonna 2017 kuin vaikka vuonna 1990. Paketti on kasattu tyylillä, ja se sisältää kahden erilaisen bändin toimivan epäpyhän liiton. Näin toimimalla mielenkiinto pysyy yllä, eikä levylle ole eksynyt täytemateriaalia. Tämä osuus pyörii ihan kärkikahinoissa tämän vuoden julkaisuissa.

8½/10

Kappalelista:

A.R.G: Hellcome Misery
Bonegrinder
Hellcome Misery
Submit to None
Rolling Thru the Night

Worthless: Chaotic Nausea
Loins of Babylon
Chaotic Nausea
Requiem of Justice
Tides of Oblivion

Teksti: Nikki Jääsalmi

Lue lisää aiheesta

Metal Massacre ja The Hirvi palasivat rähinällä lähes 30 vuoden tauon jälkeen The Hirvi - Metal Massacre 2017 Noin 30 vuotta sitten Suomessakin elettiin speed/thrash metalin kulta-aikaa, joka putkautteli maamme kamaralle gen...
Legendaarinen Metal Massacre palaa Nosturiin Aikuisikään tulleet varmasti muistavat 1980-luvun loppupuolella Lepakossa järjestetyt Metal Massacre -tapahtumat, joissa lavalle nousi sen ajan ko...
A.R.G. ja Worthless lyövät hynttyyt yhteen: A.R.G.:lta musiikkivideo Kuusamolaislähtöinen vanhan liiton thrash-yhtye A.R.G. ja niin ikään vanhakantaista death metalia esittävä tamperelainen Worthless yhdistävät voim...
Demonztrator coveroi tappajan vaistolla The Hirvi -yhtyettä: katso musiikkivideo ”Killer Insti... Demonztrator - "Killer Instinct"-musiikkivideo Tänä kesänä Tuska Open Air Metal Festivaalilla esiintynyt kotimainen thrash metal -yhtye Demonztrat...