Perusvarmaa saksalaista laatua – Unisonic: Live In Wacken

Unisonic on ryhmä, joka paperilla näyttää melkoiselta unelmatiimiltä. Ryhmän vokalistina toimii ex-Helloween Michael Kiske aisaparinaan toinen samoilta juurilta ponnistanut Kai Hansen. Muidenkaan jäsenten historia ei ole ihan nollassa muun muassa sellaisilla nimillä kuin Pink Cream 69 ja Gotthard. Itse asiassa mielestäni kaksi studiolevyä julkaissut ryhmä on unelmatiimi myös levyllä. Laulut ovat olleet hyviä ja menestystä levyille on siunaantunut. Nyt käsillä on omaperäisesti nimetty ”Live In Wacken”, joka on äänitetty Wackenissa kesällä 2016. CD/DVD -paketista tuli myös rumpali Kosta Zafirioun musiikillinen testamentti, sillä hän vetäytyi sivuun soittohommista jatkaen managerilinjalla. Merkittävässä roolissa bändissä on myös basisti Dennis Ward, joka ahkeran säveltämisen lisäksi on vastuussa tämänkin paketin tuotannosta.

Ihmettelyä aiheuttaa livelevyn julkaisu vain kahden kokopitkän jälkeen. Ehkä on haluttu tallentaa heidän mielestään ainutlaatuinen keikka (kuten kansiteksteissä Wacken-festivaalia mainostetaan) tai ostettu aikaa seuraavalle studiolevylle kahden herran kiertäessä nyt entisen työnantajiensa leivissä, mene ja tiedä. Kokonaisuus rakentuu melkein tasan molempien studiolevyjen varaan ja niiden lisäksi mukaan on paiskattu kaksi Helloweenin biisiä. DVD on kestoltaan noin puolet CD:n kestosta, joten koko keikkaa ei kuvan kanssa löydy.

Levy alkaa ”Venite 2.0” -nimisellä introlla ja varsinainen avausraita ”For The Kingdom” aiheuttaa pienen alkushokin. Soitto soi komeasti, mutta Kiske laulaa alkusanat melkoisen matalalta. Äkkiä hiipii mieleen, että onko studiossa miehen ääni saatu soimaan kirkkaasti, mutta live paljastaa karun totuuden. Näin ei kuitenkaan ole, sillä jo muutaman lauseen jälkeen herran ääni soi lähes yhtä soljuvana ja kauniina kuin kolmekymmentä vuotta sitten. Keikkaa jatkaa ”Exceptional”, joka lukeutuu omiin suosikkeihini bändin tuotannosta, ja jonka kertosäkeessä Kiske on erityisen vakuuttava. Biisi ja bändin suoritus on kylmät väreet -osastoa, ehdottomasti.

Yhdentoista kappaleen setti saa epäilemään, että esitystä on jollain tavalla pätkitty. Olisiko Unisonic saanut ensimmäiselle Wacken-keikalleen vain tunnin soittoajan? Myös Kisken välispiikit rajoittuvat ensimmäisen kolmen vartin aikana pariin ”Wacken”-huutoon ja kappaleiden nimien mainitsemiseen.

Ei liene kenellekään yllätys, että settiin kuuluneet aikateemaiset Helloween-numerot ”A Little Time” ja ”March Of Time” taitavat saada parhaan vastaanoton. Ensimmäinen ei mitenkään erityisen pirteästi kulje, vaikka saa keskelleen ihan mainiosti vedetyn Judas Priest -pätkän ”Victim Of Changesin” muodossa. Jälkimmäinen kappale esitellään saksan kielellä, mikä maailmanlaajuisessa julkaisussa hieman ihmetyttää, ottaen huomioon bändin esityskielen. Muuten biisi kulkee oikein mainiosti. Tämän perusteella ei pitäisi olla minkäänlaista pelkoa tulevan Pumpkin United -kiertueen tasosta.

Yhtye soittaa luonnollisesti hyvin; Kiske on hyvässä vedossa, eikä settilistassa ole suuremmin valittamista. Ehkä hieman olisin kaivannut joissakin kohdissa tiukempaa otetta. Esimerkkinä ”When The Deed Is Done” -biisi, jonka aikana huomasin ajatusteni harhailevan muihin asioihin. Keikan sovitukset eivät hirveästi studioversioista poikkea, lukuun ottamatta ”Star Rideria”, joka lainaa hieman omiin tarkoituksiin muotoiltua ”Ghostbusters”-klassikkoa. Hienoja lauluja bändi on saanut aikaiseksi ja keikan päättää Suomenkin radioaalloilla huomiota saanut yhtyeen nimikappale.

DVD:llä on nähtävissä vain osa keikasta ilman minkäänlaisia lisämateriaaleja. Keikan pätkiminen ihmetyttää, mutta taas toisaalta pätkän nähtyään, ihmetys ei ole enää niin suuri. Rehellisesti sanottuna bändin esiintyminen on yllättävän laiskaa ja innotonta. Sateen piiskatessa, molemmat vaikuttavat vähän väsyneiltä, sekä yleisö että bändi. Näyttelijä Dana Elcaria muistuttava Kiske ei juuri ota kontaktia yleisöön muutamia ilveilyjä lukuun ottamatta. Lava tuntuu liian suurelta bändin käyskennellessä Marshall-rivistön edessä. Basisti Ward on hellyyttävän oloinen nallekarhu harmaassa parrassaan, mutta Hansen muistuttaa lähinnä spurgua. Edes parhaan vastaanoton saanut ”March Of Time” ei saa oikein minkäänlaista säpinää lavalle. Pääasia on silti se, että soitto ja laulu soi moitteettomasti.

Olen kovasti odottanut näkeväni bändin livenä, mutta enää en ole niin varma. Yhtyeessä ei hirveästi ole seurattavaa, joten tämän perusteella studiolevytkin saattaisi riittää. Bändin hienoutta ei käy kiistäminen, ja käyhän tämä eräänlaisesta kokoelmalevystä.

7/10

Kappalejärjestys:

Venite 2.0
For The Kingdom
Exceptional
My Sanctuary
King For A Day
A Little Time
Your Time Has Come
When The Deed Is Done
Star Rider
Throne Of The Dawn
March Of Time
Unisonic
DVD:
For The Kingdom
Exceptional
Your Time Has Come
When The Deed Is Done
March Of Time
Unisonic

Kommentit