Puolalaisbläkkiksen runsaudensarvi ei tyrehdy – arviossa Blaze of Perditionin ”Conscious Darkness”

Black metal elää ja voi hyvin. Genre leviää ja kukoistaa yhä monessa muodossa, muun muassa yhtäältä Deathspell Omegan dissonanssin ja kaaoksen pesässä sekä toisaalta Alcestin unelmoivan utuisuuden metsässä. Mutta onko perinteisessä black metallissa tehty jo kaikki? Voiko enää vakavasti ottaen tehdä 90-luvun klassikoille kumartavaa bläkkistä? Kun yrittäjiä on kolmetoista tusinassa, miten erottua massasta?

Jostain syystä nimenomaan puolalainen black metal on viime vuosina noussut perinteisemmän black metallin saralla muita yhtyeitä pääkallon mittaa korkeammalle. Vanhojen klassikoiden ohella ennen kaikkea Mgla ja Batushka ovat ilmestyneet kuin tyhjästä vahvoiksi mustan metallin soihdun kantajiksi. Kolmas puolalaisyhtye, Blaze of Perdition nostaa itsensä viidennellä kokopitkällään ”Conscious Darkness” yhtä korkealle meditaation tasolle.

Siinä missä Mgla saa vaikutteita Immortalin hyisten tunturien eeppisyydestä ja Batushka kirkkohymnien perinteestä, Blaze of Perdition on yrittäjistä tavallaan perinteisin. Sävellykset vellovat vihaisina eteenpäin tuoden ennen kaikkea mieleen Mardukin hitaammat hetket, ei vähiten erinomaisen vokalisti D.:n hyvin paljon Mortuusia muistuttavan sylkevän, kitusista asti lähtevän ärinän myötä. Onneksi Blaze of Perdition ei kuitenkaan kaahaa Mardukin tapaan, vaan antaa misantrooppisen tunnelmansa kyteä ja saostua rauhassa.

Mutta vaikka yhtyeellä ei ole täysin uniikkia, kristalloitua persoonaansa, ovat sävellykset kieltämättä erinomaisia. Yhtye on säveltänyt levylle vain neljä kappaletta, jotka kellottavat kymmenen minuutin kummallekin puolelle. ”Weight of the Shadow” vikuroi suuntaan jos toiseenkin, ”Detachment Brings Serenity” katsoo syvyyteen synkeään kitarakerroksillaan ja ”Ashes Remain” veivaa Primordialin tapaan rauhassa mustaa laivaa eteenpäin ja sisältääkin jopa jälkipuoliskollaan upeaa progeilevaa kitarahimmailua, joka uskaltaa venyttää sävellystä tyylillisesti äärimmilleen. Yhtye uskaltaa luottaa sävelmiinsä, ja toistaa hyväksi havaittuja biisiosioita montakin kertaa pitkien, pahaenteistesti samoavien kappaleidensa aikana.

Levyn soundit ovat siitä mielenkiintoisia, että ne on tarkoituksella hieman sekoitettu toisiinsa, ja ennen kaikkea kitarat jakavat symbioosimaisen olomuodon. Silti ajatuksella ja korkeammilla volyymeilla kuunneltuna tämän miksauksen tarkoitus tulee selville: Tällainen tunnelma upottaa itseensä kuin puukko kalloon, ja luo kuulijan ympäröivän maiseman lävitsepääsemättömästä, tuntemattomasta pimeydestä. Pitkät sävellykset yhdessä soundien kanssa painottavat kokomuksen kokonaisvaltaisuutta ja upottavat kuulijan aavan yön maailmaansa.

Blaze of Perditionin ”Conscious Darkness” on erinomainen esimerkki siitä, että genrestä ja tyylistä riippumatta laatu on laatua. Se ei ole persoonallisin levy, sen soundit eivät ole terävimmät mahdolliset, eikä se sisällä hittibiisejä. Silti ”Consciouss Darkness” on todella hyvä levytys. Vokaalit ovat erinomaisen räkäiset, kitarat ihailtavan kerrosteiset ja sävellyksellistä rohkeutta piisaa. Ehkäpä ensi kerralla uskaltavat venyttää rajojaan vielä pidemmälle. Mutta sitä odotellessa on hyvä hetki kaivaa ”Conscious Darkness” ja ihailla, kun tämä musiikillinen jättimäinen laiva lipuu kammottavassa, aaltoilevassa mustassa yössä. Kaikki tämä on jo tehty – mutta silti eläköön, Blaze of Perdition!

8+/10

Kappalelista:

1. A Glimpse of God
2. Ashes Remain
3. Weight of the Shadow
4. Detachment Brings Serenity