Raskaan rockin legendojen jalanjäljillä: haastattelussa King Company

Kokeneiden tekijämiesten Antti Wirmanin sekä Mirka ”Leka” Rantasen luotsaama King Company on julkaisemassa uransa toista albumia ”Queen Of Hearts” perjantaina Frontiers Musicin kautta. Debyyttialbumin ”One For The Road” jälkeen yhtye on läpikäynyt muutoksia, sillä aiemmin mm. Thunderstonen riveissä laulanut Pasi Rantanen päätti jättää yhtyeen ääniongelmien takia ja uudeksi laulajaksi nimettiin YouTuben kautta löydetty italialainen Leonard F. Guillan. Kaaoszine tavoitti puhelimitse Mirka ”Leka” Rantasen ja keskustelun aiheiksi nousivat yhtyeen tuore albumi, tuleva Raskasta Joulua -kiertue sekä musiikin tämänhetkinen taloudellinen tilanne soittajien näkökulmasta.

Miten kesä on sujunut bändin kanssa?

Mirka: Oltiin tekemässä yksi festarikeikka King Companyn kanssa Espanjassa. Muutoin keikkoja ei ole tänä kesänä ollut. Levy julkaistaan 10. elokuuta, niin oltiin sen suhteen vähän huonossa saumassa. Helsingissä Virgin Oilissa on keikka 18. elokuuta. Levy oli valmis  jo alkuvuodesta, mutta saadaan julkaistua se vasta näin kesän jälkeen.

Mitä olet muusikon näkökulmasta mieltä siitä, että levy julkaistaan usein vasta puoli vuotta valmistumisesta? Pitäisikö tuon aikavälin olla huomattavasti lyhyempi?

Mirka: Pitäisi joo. Vanhojen bändien kanssa julkaisuaika oli usein kolme kuukautta levyn valmistumisesta. Nykyisen yhtiön kanssa tuo aika on puoli vuotta, jotta yhtiölle jää aikaa markkinointiin ja muuhun. Tavoitteena oli Suomen-keikkoja ajatellen saada levy ulos toukokuussa, mutta levyn valmistuminen viivästyi omastakin puolesta noin kuukaudella.

Kävitkö itse festareilla tänä kesänä? Jäikö jokin keikka erityisesti mieleen?

Mirka: Festareilla en käynyt mutta Tallinnassa kävin katsomassa Guns ’N Rosesia. Se oli järjettömän hyvä keikka. Melkein kolmen ja puolen tunnin show,  ja olin positiivisesti yllättynyt siitä, miten kovassa iskussa Gunnarit oli.

Teiltä on nyt tulossa toinen levy ”Queen of Hearts”. Oliko levyn tekeminen erilaista, kun mukana on uusi laulaja?

Mirka: Joo, pohjustan asiaa sen verran,  että viime vuonna meillä oli tulossa Espanjan-kiertue, ja Pasi jäi pois äänen takia. Pasille piti löytää korvaaja, mutta me ei löydetty Suomesta ketään, joka olisi ollut vapaa lähtemään. YouTubesta löytyi Whitesnake-tribuuttiyhtye, ja laitoin Leonardille viestiä, pääsisikö hän tuuraamaan Pasia meidän rundille. Pasin ääni ei ollut kunnossa rundin jälkeen, kun me alettiin äänittää levyä. Pasi totesikin, että on parempi, ettei hän enää jatka yhtyeessä, koska parantumisen kestosta ei ollut mitään arviota.

Päätettiin hyvässä yhteisymmärryksessä, että Leonard jatkaa meidän kanssamme. Ongelmaksi muodostui se, että biisit oli tehty Pasin äänelle ja Leonardin ääniala poikkeaa siitä. Jouduttiin tekemään muokkauksia. Leonard tuli Suomeen loppuvuodesta ja saatiin laulut äänitettyä.

Muokattiinko albumin kappaleita myös lyriikoiden osalta vai pysyivätkö ne samanlaisina?

Mirka: Lyriikat pysyivät samana. Tehtiin joitain pieniä viime hetken muutoksia, joita tulee aina tehtyä laulajasta riippumatta. Muutoksia tehtiin laulujen äänityksen aikana, kun pohdittiin, mikä toimii parhaiten. Ei kuitenkaan mitään suuria muutoksia, sana sieltä ja toinen täältä.

Teidän ensimmäinen levynne otettiin suhteellisen hyvin vastaan ja palaute oli pääosin positiivista. Oliko teillä tälle uudelle julkaisulle visio siitä, mitä tulisi muokata, vai oliko ekasta levystä asti selvää, mitä halutaan tehdä?

Mirka: Kyllä se oli. Meillä oli perusideana lähteä tekemään vanhan liiton melodista hard rockia. Tyyli löytyi jo alussa. Ekaa levyä varten oli olemassa paikoittain tosi vanhojakin juttuja. Uuden levyn sävellykset syntyivät ekan levyn jälkeen, joten levyn biisit ovat paljon freesimpiä eivätkä niinkään pöytälaatikkotavaraa.

Koetko, että levystä tuli yhtenäisempi, kun biisit on tehty lyhemmällä aikavälillä?

Mirka: Kyllä! Juurikin tästä syystä tämä levy on paljon yhtenäisempi ensimmäiseen levyyn verrattuna, ja linja on paria poikkeusta lukuun ottamatta selkeämpi.

Mainitsit aikaisemmin melodisen hard rockin ja Whitesnaken. Ensimmäiset tämän linjan yhtyeet ovat aika vanhoja. Miksi nykypäivänä samanlaista musiikkia soittavat yhtyeet eivät ole nousseet yhtä suosituiksi?

Mirka: Se on varmaan tämän päivän ongelma. Samassa mittakaavassa on vaikea nousta yhtä suosituksi. Maailma on muuttunut paljon koko bisneksen suhteen. Metallipuolella on nosteessa paljon tekniikkapohjaisempia yhtyeitä kuin tämmöisiä hard rock bändejä. Tuskin mikään tulee nousemaan samalla tavalla suosioon. Välillä tulee tämmöisiä hauskoja poikkeuksia kuten Ghost, joka on saanut hirveän nosteen. Suosiota ei kuitenkaan voi verrata vanhojen suurten bändien suosioon. Tämä aika vain on tällaista; nuorisokaan ei kuuntele enää tälläista musaa. Musiikki on nopeasti pureksittavaa ja artistit unohtuvat aika nopeasti.

Maailma on muuttunut aika tavalla ja täytyy elää sen mukaan ja yrittää tyrkyttää omaa juttua niin pitkään, kuin sitä jaksaa tehdä. Kuuntelijoita löytyy aina. Suomessakin on keikkapaikat vähenemässä ja keikkoja on vaikeampi saada. Viime vuonna tehtiin kymmenen keikan rundi Espanjaan, josta löytyi paljon pieniä rokkiklubeja. Pienistä jyväsistä koitetaan kasata kokonaisuutta mutta pääasia on, että on hauskaa.

Nykypäivänä on varmaan aika hankalaa muuttaa musiikkia täysipäiväiseksi työksi ainakin uutena bändinä?

Mirka: Se on ihan selvää. Meilläkään ei oo sellaista ajatusta, kun aika vanhoja äijiä ollaan, että tästä tienestiä saisi. Tykätään kun pääsee välillä ulkomaille ja on keikkaa siellä täällä.

Mainitsit tuossa nykymusiikin fastfood-ilmiön. Kuinka mahdollisena näkisit, että King Company julkaisisi tulevaisuudessa esimerkiksi yhden biisin kerrallaan Spotifyssa?

Mirka: Siihen ovat levy-yhtiöt menneet aika pitkälti. Niin kauan kun me ollaan Frontiersilla, tätä ei tule tapahtumaan. Tämäkin yhtiö elää vähän 80-luvulla, joten julkaistaan vain kokonaisia levyjä. Tietysti jos tulevaisuudessa näin täytyy toimia, niin sitten niin tehdään. En näkisi tätä ihan lähitulevaisuudessa. Jos ainoa vaihtoehto tehdä musaa on julkaista sinkku kuussa, niin täytyy tehdä levy ja julkaista se biisi kerrallaan. CD-levyt vähenevät, kun kaikki menee nykyään striimattavaksi, joten ei varmaan mene montakaan vuotta, ennen kuin cd-levyjen painaminen lopetetaan.

Kuinka itse kulutat musiikkia? Kuunteletko sitä Youtubesta tai Spotifysta vai ostatko esimerkiksi vinyyleitä?

Mirka: Aika vähän kuuntelen nykyään, mutta kulutan sitä joka puolelta. Youtubesta, Spotifysta, ostan myös levyjä, jos on sellainen tilanne, että haluan tukea jotain bändiä. Ei tule samalla tavalla ostettua kuin ennen. Ostan myös joskus biisejä iTunesista.

Omistatko esimerkiksi fyysisenä jonkin bändin koko tuotannon?

Mirka: Voisin väittää, että omistan Deep Purplen ja Dion koko tuotannon. Whitesnaken myös. Noilta ainakin löytyy kaikki. Tämän jälkeen alkaa olla puutteita.

Eli noita kolmea on kuunneltu ihan alkuajoista asti?

Mirka: Kyllä se kuuluu omassa soitossakin. Nämä ovat sellaisia artisteja, jotka ovat olleet itselle suurimpia idoleita koskaan, joten tuotanto löytyy aika herkästi ja varmaan on mukana jotain erikoispainoksiakin.

Ovatko soittajat noista bändeistä niitä, joita olet itse rumpalina pitänyt omina esikuvina? Esimerkiksi Ian Paice?

Mirka: Kyllä. Ian Paice eritoten. Lisään vielä Rainbow’n, koska siltäkin löytyvät kaikki levyt. Cozy Powell ja Whitesnaken Tommy Aldridge. Näitä on paljon kuunneltu. Tottakai niitä on muitakin, kuten Led Zeppelin ja Uriah Heep. Näissä on ehkä ne isoimmat vaikuttajat. King Companyn sävellyksistä paistaa tämä hyvin läpi, vaikka äänimaailma on kitarapainotteisempi ja tuoreempi. Lukiessani ensimmäisen levyn arvosteluja huomasin, että siellä mainittiin Deep Purple useasti. Ei tätä kuitenkaan tietoisesti lähdetty tekemään.

Lopuksi vielä kysyisin tulevaisuuden näkymistä. Olet ilmeisesti mukana Raskasta Joulua kokoonpanossa?

Mirka: Joo, mä oon siinä ollut mukana kymmenisen vuotta ja homma jatkuu edelleen. Tää projekti on kasvanut aikamoiseksi siitä, kun itse hyppäsin mukaan vuonna 2007. Tää on sellainen juttu, joka sitoo oman ajan marras-joulukuuksi harjoituksineen ja kiertueineen. Tällä ikään kuin tehdään voita leivän päälle. On mukavaa, että projekti on kasvanut näin suureksi. Ei kymmenen vuotta sitten olisi uskonut, että kun klubeilla soitellaan joululauluja niin päädytään soittamaan vaikkapa Hartwall Areenalle.

Kuinka kauan uskot tuon suosion kestävän? Oletteko miettineet, jaksaako jengi käydä kuuntelemassa joululauluja joka vuosi? Olin itse Vaasassa katsomassa viime vuonna kolmen biisin verran, ennen kuin katosta tippui putkia.

Mirka: Aivan, sä olit siellä. Se oli tosiaan hirveä juttu Ei bändin kanssa tiedetty yhtään, mitä tapahtui. Onneksi se oli viimeinen keikka ja kiertue päättyi siihen. Onneksi ei tapahtunut isompaa vahinkoa, vaan selvittiin suhteellisen vähällä.

Yhdellä katsojalla meni tosiaan niskanikamat, mistä seurasi parin kuukauden saikku. Tunnen hänet erinäisten yhteyksien kautta, ja syö särkylääkkeitä vieläkin.

Mirka: Tää on tosi ikävää kuulla ja voit viestittää paranemisia eteenpäin. Koko bändi oli tästä tosi pahoillaan ja luulen, että bändin puolesta on esitetty pahoittelut; ymmärsin, että manageriportaalta olisi mennyt viestiä siihen suuntaan.

Palatakseni vielä tohon aiempaan kysymykseen. Vaikea sanoa vielä Raskasta Joulua projektin tulevaisuudesta. Toissa vuonna oli noin 30 tuhatta katsojaa ja viime vuonna 65 000, joten määrä tuplaantui. En tiedä, mitä käy tänä vuonna. Aina on odotettu sitä kulminaatiopistettä, ettei tämä voi aina jatkua näin. Toisaalta tämä on vain kerran vuodessa. Onhan selvä, ettei mikään kestä ikuisesti. Kiva että tällä hetkellä menee näin.

Tuosta perspektiivistä katsoen tuskin kukaan ajatteli esimerkiksi Cheekin suosiota räpin saralla kestäväksi? Tämä ilmiö ei laantunut, ennen kuin kaveri päätti itse sen lopettaa. Ehkä tästä voisi tulla jokin kestävä traditio käydä kuuntelemassa joululauluja vuosittain.

Mirka: Joo näinhän se on ja Cheek on myös lopettamassa suosionsa huipulla. Toisaalta hän on myös varmasti nähnyt asian niin, ettei muutamaan vuoteen tarvitse tehdä mitään. Meidän täytyy kuitenkin tehdä tämä uudestaan joka joulu, koska rahat on loppu jo kesäkuussa.

Vielä King Companysta. Millaisia tulevaisuuden näkymiä on syksyn klubien lisäksi?

Mirka: Kuten sanoin tämä marras-joulukuu menee multa vähän ohi. Maaliskuussa on Saksan rundi, ehkä Itävalta ja Sveitsi mukana. Huhtikuussa tehdään uusi Espanjan rundi. Suomen keikkoja yritetään saada lisää. Ensi syksynä olisi tarkoitus alkaa tehdä uusia biisejä. Jarin ja Antin kanssa olisi tarkoitus Suomen keikkojen lomassa tehdä uusia ralleja omilla tahoillamme. Ensi vuonna olisi siistiä päästä studioon tekemään kolmatta levyä.

Kiitoksia kaikesta ajasta ja onnea tulevan levyn julkaisuun. Haluatko sanoa jotain lukijoille?

Mirka: Joo tottakai. Ostakaa nyt saatana se meidän levy. Ei tätä hommaa voi jatkaa, jos ei kukaan niitä osta. Tulkaa mukaan keikoille. Meillä on kova rock ’n roll show italialais-argentiinalaisvahvistuksen myötä. Ei muuta kun helvetin hyvää hard rock kesää ja syksyä kaikille Kaaoszinen lukijoille.

Ähtäri hommasi pandat ja te hommasitte italialaisen.

Mirka: Joo, se oli vähän halvempi. Tässä pääsee vielä omilleen.

https://www.facebook.com/kingcompanyofficial/

Kommentit