Seinäjokelainen Softengine tunnetaan parhaiten  viime Euroviisujen Suomen ehdokkaana ja poikia suosittiinkin juuri sen takia, että he toivat jotain uutta pakkaan massiivisella brittirock viballaan joka erosi muista bändeistä erinomaisella tavalla. Isoilla soundeilla lupaileva yhtye saikin Sony BMG:ltä usean levyn sopimuksen ja debyytti on puskettu markkinoille. Onko lupaukset saavutettu ja tuoko yhtye uutta valoa Suomen musiikkiskeneen? Se selviää lukemalla kyseinen arvostelu kokonaisuudessaan.

Softenginestä huomaa jo heti ensimmäisestä kappaleesta lähtien suuria musiikillisia vaikuttajia. Levyn aloittava intro-tyylinen “Our New Age” ja siitä suoraan jatkuva “Broken Reflection” soi kuin 30 Seconds To Marsin kaksi edellistä levyä isoilla syntetisaattori raidoillaan ja massiivisilla kuoroillaan. Levystä tulee muutenkin todella paljon mieleen 30STM:n edellinen “Love, Lust, Faith + Dreams” albumi.

Lupaava “Yellow House” single puskeekin kahden ensimmäisen kappaleen jälkeen hyvällä vauhdilla. Kappale, josta Satellite Stories olisi kateellinen ja puskista räjähtävä c-osa yllättää positiivisella tavalla. “What If I?” balladi on myös taidokas kappale, jonka taustakonerummut tuovat mukavaa tunnelmaa muuten levyn aika nopeaan tempoon.

Mutta kyllä levyltä myös huteja löytyy. “ Phone Call from Unknown” on hieman liian hilpeä sisällys muuten aika massiiviseen pakettiin ja kolmanneksi viimeinen kappale “In Disarray”, jonka hirvittävä electro-poljenta lopussa pistää ainakin minun kasvoni hirveään irvistykseen.

Levyn on tuottanut Aki Sihvonen joka tunnetaan kitaristina yhtyeessä Grandeville ja tuotantoyhteistyöstä artistien kuten Jesse Kaikurannan ja Reckless Loven kanssa. Finnvoxilla äänitetty “We Created The World” soi soundeiltaan muutenkin yllättävän massiivisella tavalla bändin ensimmäiseksi levyksi. Suurin hatunnosto kuitenkin menee laulaja/kitaristi Topi Latukalle, jonka tunteikas ja voimakas laulaminen pitää monen kappaleen kokonaisuutta kasassa parhaiten.

Levy on hyvä pohja Softenginelle ja varmasti osa kappaleista tulee kuulumaan useilla radiokanavilla ja yöklubien tanssilattioilla. Bändi yrittää hyvin puskea itseään pois “Euroviisu” –leimasta, mutta levy on muuten erittäin tasapaksu kokonaisuus ja ei pahemmin erotu oman genrensä edustajien joukosta. Toivottavasti yhtye löytää oman kultaisen tiensä, josta he voisivat jopa erottua muusta massasta hyvällä tavalla. Heillä on oikeat kortit kädessä, mutta järjestys millä laittaa ne esille on vielä hakusessa.

6/10

Kappalelista:

1. Our New Age
2. Broken Reflection
3. Yellow House
4. Phone Call from Unknown
5. The Sirens
6. What If I?
7. Narcissus
8. Something Better
9. In Disarray
10. Circle
11. Our Life, Our Love

Kirjoittanut: Niklas Aaltio