Jonkinmoinen äärimetallin superkokoonpano Vallenfyre on edennyt kolmanteen levyynsä “Fear Those Who Fear Him”. Bändi tarjoilee lyijynraskasta kuolonmetallia painostavalla äänimaailmalla ja vanhakantaisella soundipaletilla. Vanhan koulukunnan suuntaan kumarretaan syvään, kalma nousee jälleen kerran haudastaan ja vuosikymmeniä skenessä vääntäneet ukot yhä jaksavat painaa. Bändissä heiluvatkin tällä hetkellä Gregor Mackintosh Paradise Lostista, Hamish Glencross, joka aikanaan vaikutti muun muassa My Dying Bridessä sekä suomalainen nuoremman polven rumpali Waltteri Väyrynen niin ikään Paradise Lostista.

Ukkojen kokemus kuuluu erinomaisesti yhtyeen soundin laadukkuudessa. Äänimaailma painaa tippukiviluolaston tavoin ja jokainen isku tuntuu ytimissä asti. Instrumentit ovat oivassa tasapainossa ja sekoittuvat juuri sopivan kaoottisesti nopeammissa osioissa kuulostaen kohti kuulijaa korvaa vyöryvältä muta-aallolta. Matala moottorisahamörinä luo todella raskasta painetta kitaroihin, ja instrumentit soivat raskaasti erillään, mutta myös komeasti yhteen hitsautuen. Gregor Mackintoshin vokaalit löyhkäävät vähintään yhtä paljon viemäriltä kuin 90-luvun möyhäävät klassikot. Äänimaailma on yksinkertaisesti kovempi kuin vanha, koppurainen ruisleipä, tietenkin ilmauksen parhaassa merkityksessä.

Levyllä kuuluvatkin yhtyeen monenlaiset metallimusiikin taustat monipuolisen biisikattauksen muodossa. Avausbiisi ”Messiah” sekä myöhempi ”Nihilist” ovat puhdasta grindcorea nopeasti ohiryöpsähtävällä rouhuamisellaan. ”Degeneration” sisältää entombedmaista rokkaavaa meininkiä ja groovaileekin yllättävän rullaavasti eteenpäin. ”An Apathetic Grave” sekä ”The Merciless Grave” taas kuulostavat suoraan Paradise Lostilta kitaramelodioitaan myöten, mikä ei ole ihmekään Mackintoshin pyöriessä puikoissa. ”Cursed From the Womb” taas on puhdasta haudanvakavaa doomia alusta loppuun. Tyylilista on siis monipuolinen ja eri tyyppisiä biisejä on myös sijoitettu taitavasti peräkkäin niin, että kuulija ei ehdi mitenkään kyllästyä.

Valitettavasti yhtyeen tyylin venyvyydestä huolimatta levyn biisimateriaali itsessään tuntuu jämäpaloilta, jotka ovat jääneet heppujen pääbändeistä yli. Riffit ovat nopeissa biiseissä todella keskinkertaista geneeristä grindcorepörröttelyä ja ne muutamat melodiat ovat suoraan Paradise Lostin jo monesti kierrättämää B-materiaalia. Myöskään hitaammissa murrutuksissa ei minkäänlaisia huippuhetkiä tai edes kivoja pikku koukkuja löydä. Instrumentit soittavat kyllä erinomaisesti biisien ehdoilla, mutta kun biiseissä ei ole mitään tavanomaista mieleenjäävämpää, niin levy valahtaa mahalleen mutaan. Tämä kuuluu niiden levyjen sarjaan, joiden riffejä on vaikea kuvailla millään muulla ilmauksella kuin aika tylsiksi. Kyllä tätä esimerkiksi taustalla kuuntelee, mutta mitään uutta tai erinomaisesti tehtyä levy ei biisiensä puolesta sisällä. Harmi sinänsä, sillä äänimaailma itsessään on porakoneenkestävän kova.

Vallenfyren ”Fear Those Who Fear Him” tarjoaakin ensisijaisesti äärimmäisen upean äänimaailman. Mackintosh hönkii likaista, tulista tulikiveä ja instrumentit pelaavat yhteen biisien ehdoilla. Myös näin rajatun tyylisuunnan levyksi platta sisältää erinomaisen määrän vaihtelua. Kaikista näistä hyvistä puolista huolimatta ensisijainen fiilis mikä levystä jää, on pieni pettymys. Riffit ovat vähän, noh, mitäänsanomattomia eivätkä näin mitenkään pakota palaamaan levyyn. Harmi, sillä näin liejuisen infernaalinen soundimaailma olisi hyvien biisien kanssa iskenyt kuin vanhan vihtahousun talikko hanuriin. Ehkä sitten ensi kerralla ne biisitkin saadaan kuntoon.

7-/10

Kappalelista:

1. Born to Decay
2. Messiah
3. Degeneration
4. An Apathetic Grave
5. Nihilist
6. Amongst The Filth
7. Kill All Your Masters
8. The Merciless Tide
9. Dead World Breathes
10. Soldier Of Christ
11. Cursed From The Womb
12. Temple Of Rats

Fallenfyre Facebookissa