Tuomiopäivän sanansaattajat Henry’s Pubissa – Sparzanza jyrisi ja yleisö nautti

Sparzanza

Sparzanza juhlisti viime vuonna 20-vuotista uraansa julkaisemalla ”20 Years Of Sin” -kokoelma-albumin. Tänä syksynä ollaan päästy nauttimaan ruotsalaisyhtyeen kahdeksannesta täysipitkästä, ”Announcing The Endistä”. Ja mikä parasta, tällä viikolla me suomalaiset olemme saaneet kuulla osan albumista elävänä. Itse kävin todistamassa yhtyettä Kuopion Henry’s Pubissa, joka sopii mitä parhainten synkistelevälle Sparzanzalle.

Koska yhtye saapui keskiviikkona Henry’s Pubiin oli soittoaika jo ennen puolta yötä. Ennen ruotsalaisyhtyettä esiintyi kuitenkin suomalainen Doom Unit, joka lämmitti Henry’s Pubin ilmaa vajaan kolmen vartin ajan. Omalla kohdallani Doom Unit tuli ensimmäistä kertaa tutuksi Radio Rockin kautta, kun yhtye oli voittanut jonkin kilpailun ja sai sen ansiosta soittoaikaa radioaalloilla. ”Killing Time” soi vuoden 2010 tienoilla ahkerasti ja tuli varmasti enemmän tai vähemmän tutuksi monelle muullekin. Yhtye on julkaissut uransa aikana kolme täysipitkää, mutta ei ole paistatellut parrasvaloissa viime aikoina. En ollut aiemmin todistanut Doom Unitia elävänä, mutta kun yhtye sattui lämmittelemään Sparzanzaa, oli tämä oiva tilaisuus katsastaa suomalaisyhtye.

Doom Unit

Doom Unitin esiintyminen oli alusta loppuun energistä ja groovaavaa, eikä hieltä voitu välttyä niin lavalla kuin yleisössäkään. Yhtyeen hard rock soundi on väkevää, jossa omaan nenääni haiskahtaa hiukan blues. Tämä osaltaan selittäisi kappaleiden tarttuvuuden ja väkevän voiman. Kaiken kaikkiaan Doom Unitin esiintyminen oli ammattitaitoista ja vakuuttavaa, enkä olisi voinut kuvitella parempaa lämmittelijää Sparzanzalle. Esityksensä jälkeen myös osa yhtyeen jäsenistä siirtyi yleisön puolelle nauttimaan pääesiintyjästä.

Edellisestä Sparzanzan keikastani oli ehtinyt vierähtää jo kaksi ja puoli vuotta, joten tätä iltaa oli tullut jo hartaasti odotettua. Ruotsalaisyhtye kapusi lavalle ”Announcing The End” -alkunauhan aikana, jonka jälkeen kappale polkaistiin jyräävästi käyntiin. Viisihenkinen yhtye liikkui lavalla sulavasti, vaikka tilaa ei ollut paljon. Yhtye oli selvästi ilahtunut runsaasta yleisöstä, joka myös innokkaasti vastaanotti orkesterin.

Sparzanza

Vaikka Sparzanza julkaisi reilu kuukausi sitten viimeisimmän albuminsa, ei kiertue virallisesti ole albumikiertue. Toki yhtye soitti uusimmalta levyltä noin puolet kappaleista, mutta muuten kappalelista koostui ”In Voodoo Veritas” -albumin ja sen jälkeen julkaistujen albumien kappaleista. Ne jotka eivät tunne yhtyeen tuotantoa kovin hyvin, selvennän sen että Sparzanza soitti kappaleita viideltä viimeisimmältä levyltään. Yhtye soitti kappaleita tasavertaisesti näiltä albumeilta, mutta mukana oli myös hieman yllättäviäkin kappaleita. En ollut esimerkiksi kuvitellut kuulevani Musen ”Uprising” -coveria, ”Crone Of Belliä” tai ”Robotaa”, mutta niin yhtye vain yllätti. Etenkin viimeisimmän kappaleen kuuleminen oli mahtavaa, koska se on yhtyeen yksi brutaaleimmista ralleista.

Vaikka Sparzanzan keikka oli vangitseva ja henkeäsalpaava, ei pieniltä ongelmilta voitu välttyä. Yhtyeen kitaristi Calle Johannesson joutui painimaan kitaransa teknisten ongelmien kanssa, mutta se ei kuitenkaan vaikuttanut yhtyeen esiintymiseen merkittävästi. Vokalisti Fredrik Weileby unohti muutaman uuden, mutta myös vanhemman kappaleen kohdalla osan sanoituksista, mikä oli hieman erikoista. Tämäkään ei kuitenkaan vaikuttanut dramaattisesti keikkakokemukseen, mutta pisti väkisin silmään. Muuten Weilebyn esiintyminen oli moitteentonta ja hänen ärjyntäänsä oli ilo kuunnella.

Sparzanza

Keikan lopun lähestyessä kitaristi Johannesson laski eturiviin Jekku-pullon kiertämään. Tämä oli virhe, sillä yleisössä oli ahnaita suomalaisia, jotka eivät meinanneet suostua palauttamaan pulloa lavalle. Koettelemukset eivät tähän kuitenkaan päättyneet, sillä yhtyeen basisti Johan Carlsson sai osakseen liiaksikin huomiota. Muutama nainen ja jopa mies alkoivat huudella ”paita pois” ja kun yhtyeen laulaja Weileby kysyi mitä yleisö tahtoi, alkoi joku huutaa lausetta englanniksi. Weileby korvissa ”shirt off” taittui muotoon ”jerk off”, johon hän totesikin humoristisesti ettei sellaista voi naisten nähden lavalla tehdä. Basisti kuitenkin ymmärsi yskän ja riisui paitansa, jonka jälkeen hän totesi mikrofoniin ”#metoo”. Luonnollisesti paidan pois ottaminen aiheutti innokkaita naurahduksia, mutta innosti myös muutamaa eturivin naista lääppimään basistia entistä enemmän.

Kokonaisuudessaan ilta Henkassa oli mainio. Doom Unit lämmitteli lauteet lämpimiksi ja näytti että suomalaisyhtyeestä löytyy potkua. Sparzanza kuitenkin moukaroi yleisöä vielä hurjemmin. Viimeisten kappaleiden joukossa tuli yhtyeen megahitti ”My World Of Sin” ja bändi sai huomata, kuinka vahvasti kappale on syöpynyt suomalaisten mieleen yleisön laulaessa mukana. Kuten kaikki hyvä, niin myös Sparzanzan keikka tuntui loppuvan liian nopeasti. Yhtyeen näkeminen pitkästä aikaa livenä oli hienoa, mutta uusien kappaleiden kuuleminen elävänä teki siitä entistä hienomman kokemuksen. Nyt täytyy vain toivoa ettei seuraavaa keikkaa tarvitse odottaa yli kahta vuotta.

Doom Unit Facebookissa

Sparzanza Facebookissa

Sparzanza Finland Facebookissa

Kirjoittanut & kuvannut: Aleksi Parkkonen

Lue lisää aiheesta

Sparzanzan Fredrik Weileby: ”Hard rockin kuuntelijat ovat kaikista lojaaleimpia faneja” Sparzanza vieraili Suomessa neljän klubikeikan muodossa marraskuun aikana. Kaaoszine tavoitti yhtyeen Kuopion Henry's Pubissa ja pääsi juttelemaan vok...
Kun yhdistetään klassista kauhua ja thrash metallia, saadaan F.K.Ü.:n luoma 1981 -julkaisu Kaksikymmentä vuotta sitten ruotsalainen F.K.Ü. heräsi kuolleista, ja on tarjonnut tiukkaakin tiukempaa thrash metallia tähän päivään asti. Alun perin...
Sparzanza Halloweenin hengessä: Katso yhtyeen uusi musiikkivideo ”Vindication” -kappalee... https://www.youtube.com/watch?v=-OieqGrwscQ Jo yli kaksikymmentä vuotta musiikin saralla vaikuttanut ruotsalainen hard rock -yhtye Sparzanza julkai...
Tuotanto ruodinnassa: Sparzanza Suunnittelimme toimituksen keskuudessa artikkelisarjan, jossa listataan eri yhtyeiden albumit huonoimmasta parhaimpaan. Listaukset eivät vastaa absolu...