U.D.O. – Rev-Raptor

Kirjoittanut Riku Mäkinen - 18.5.2011

Saksan pienisuuri mies Udo Dirkschneider ei sen suurempia esittelyjä kaipaa. Miehen omintakeinen lauluääni sekä historia Acceptin vokalistina riittävät nostamaan miehen yhdeksi suurimmiksi heavy metallin legendoiksi, joka maan päällä vielä vaeltaa.

Valitettavasti U.D.O.:n viimeaikaiset julkaisut ovat olleet kovin keskinkertaisia, eikä ”Rev-Raptor” tee tässä asiassa muutosta suuntaan eikä toiseen. Sisältäen ne muutamat hittikappaleet, pari hieman tasapaksumpaa vetoa ja pisteenä i:n päälle sen yhden pakollisen hempeilyn ”I Give As Good As I Get”,on ”Rev-Raptor” itse asiassa niin perusvarma U.D.O. levytys, kuin olla ja voi.

Tavallaan ihan oikeista elementeistä rakennetun levyn suurin ongelma onkin sen pituus ja 50 minuuttiin mahtuu aivan liikaa täytemateriaalia. Etenkin, kun suurin osa levyn parhaista kappaleista kuullaan jo ensimmäisen puolen tunnin aikana, alkaa loppulevy väkisinkin puuduttamaan. Pirteästi levyn aloittava nimikappale, ”Dr.Death” sekä aiemmin tänä vuonna EP:llä julkaistut ”Leatherhead” ja ”Rock’ N’ Roll Soldiers” ovat loistavan koukuttavia metallijyrähdyksiä. Loppu levystä vaan ei oikein jääkään sitten muuta, kuin se vanha kunnon luu käteen. Etenkin hitaammat rallit, kuten edellä mainittu ”I Give As Good As I Get”, ”Underworld” sekä ”Fairy Tales Of Victory” ovat sanalla sanoen kovin tylsiä ja ponnettomia esityksiä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vaikka itse Udon laulut levyllä ovat edelleen suurimmaksi osaksi fantastisia, eivät ne yksinään pelasta kaikkia kappaleita. Itse musiikissakaan ei ole sen suurempaa vikaa, kuin että isosta osasta kappaleista puuttuu täydellisesti se intohimo, tunne ja palo, joka Udolla miehistöineen on joskus ollut.

Hieman kovemmalla karsimisella olisi U.D.O. saanut pitkästä aikaa tehtyä kelpo levyn. Nyt ”Rev-Raptor” valitettavasti tippuu edeltäjiensä ”Mastercutor” ja ”Dominator” joukkoon, ollen ihan kiva, mutta ei sen kummempaa. Kaukana on mies alkuaikojensa tasosta ja viimeaikaisten levytysten perusteella ennustankin Acceptille, ilman Udoa, huomattavasti ruusuisempaa tulevaisuutta, kuin Udolle ilman Acceptia. ”Rev-Raptoria” voisi ehkä suositella ostettavaksi LP-versiona, mikäli sen välttämättä haluaa kokoelmiinsa hankkia. B-puolta kun siitä on käytännössä aivan turha koskaan kääntää.

5/10

Kappalelista:

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

01. Rev-Raptor
02. Leatherhead
03. Renegade
04. I Give As Good As I Get
05. Dr. Death
06. Rock´N´Roll Soldiers
07. Terrorvision
08. Underworld
09. Pain Man
10. Fairy Tales Of Victory
11. Motor-Borg
12. True Born Winners
13. Days Of Hope And Glory

http://www.myspace.com/udoonline

Kirjoittanut Riku Mäkinen

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Luetuimmat

Uusimmat