Aika, jolloin Disturbed oli äkäinen kuin ampiainen – juhla-arvostelussa Disturbedin 20-vuotias ”The Sickness”

”Oooh wah ah ah!” Kun tämä eläimellinen ääni kajahtaa David Draimanin suusta, se saa aikaan joko hymyn huulille tai irvistyksen; Disturbed kun lukeutuu niihin lukuisiin yhtyeisiin, joiden olemassaolo tuntuu aiheuttavan joillekuille ihmisille suurta ahdistusta, kuten Ghost tai Five Finger Death Punch nykyään. Disturbed ei ole enää kuitenkaan niin tuore yhtye, että sitä olisi trendikästä vihata. Ja onhan yhdysvaltalaisyhtye todistanut yli 20-vuotisella urallaan olevansa tosissaan otettava metal-yhtye.

Disturbedin musiikki ei ole koskaan häirinnyt itseäni. Oikeastaan kyseinen yhtye on yksin niistä monista, joka tutustutti minut metal-musiikkiin. Reilu vuosikymmenen takaperin ”Indestructible” oli hyvin ahkerassa kuuntelussa. Samalla yhtyeen muukin tuotanto tuli tutuksi, mutta jostain syystä ”The Sickness” -albumi jäi vähemmälle kuuntelulle. Se jäi itselläni ikään kuin ”Indestructible”-, ”Ten Thousand Fists”- ja ”Asylum”-albumien varjoon. Jälkeen päin ajateltuna se on hieman sääli, sillä Disturbedin debyyttialbumi on kovatasoinen kokonaisuus. Toisaalta – voi asian nähdä niinkin, että on virkistävää löytää vanhan tutun yhtyeen tuotannosta jotain uutta ja hyvää itselleen.

Useimmille Disturbedin debyytistä on varmaan lähinnä jäänyt mieleen ”Down With The Sickness” ja siihen liittyvät meemit. Suosittelen kuitenkin pureutumaan albumiin huomattavasti tarkemmin, sillä levyllä on kunnon arsenaali raskaita, murjovia ja mielipuolisia kappaleita. ”The Game”, ”Meaning Of Life” ja ”Conflict” ovat mitä parhaimpia esimerkkejä yhtyeen purkitetusta raivosta. Myös ”Fear” ansaitsee tulla nostetuksi esiin tässä yhteydessä, vaikka se ei olekaan aivan yhtä väkevä kuin edeltäjät. Kappaleen aloitus on kuitenkin todella intensiivinen puristus.

Nykyään Disturbedin suurimpien hittien joukkoon lukeutuu useita balladeja, mutta toisin oli kaksikymmentä vuotta sitten. Debyytiltä ei löydy yhtään ”The Sound Of Silencen” kaltaista puhdasta balladia, vaikka ”Numb” ja ”Want” ovatkin soundiltaan jonkin verran kevyempiä muihin kappaleisiin verrattuna. Slovarien poissaolo selittynee sillä, että 20 vuotta sitten Disturbed oli vielä täynnä kiukkua ja raivoa, joka on vuosien saatossa laantunut tai yhtye on kypsynyt vanhemmaksi, riippuen siitä miten asian haluaa tulkita.

Jos satut kuitenkin mieltämään Disturbedin kevyeksi metalliksi, niin kuin olen itse viime vuosina erehtynyt tekemään musiikkimakuni laajentuessa, voin kuitenkin vakuuttaa sinulle, ettei ”The Sickness” ole mikään kevyt albumi. Oikeastaan Disturbedin debyytti on jämerä ja hyvin vakuuttava tekele. Debyytiltä ei huonoja kappaleita löydy, ainoastaan hyviä ja erinomaisia. Albumille on myös päätynyt yksi coveri, ”Shout2000”, joka on alun perin Tears For Fearsin ”Shout”-nimellä esittämä. Sen voi myös surutta todeta, että Disturbed pesee omalla sovituksellaan alkuperäisesittäjän mennen tullen, vaikka eri musiikkityylien edustajia ei pitäisikään verrata toisiinsa. Kaiken kaikkiaan ”The Sickness” on loistava Disturbed-albumi, vaikka se onkin soundiltaan enemmän kallellaan nu metaliin kuin yhtyeen nykyiseen edistämään hard rockin ja hevin linjaan.

Kappalelista:

1. Voices
2. The Game
3. Stupify
4. Down With The Sickness
5. Violence Fetish
6. Fear
7. Numb
8. Want
9. Conflict
10. Shout2000
11. Droppin’ Plates
12. Meaning Of Life
13. God Of The Mind
14. A Welcome Burden

Disturbed Facebookissa

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen