Ensio – Kotiin

Kirjoittanut Arto Mäenpää - 4.12.2013

Ensio LevynkansiRovaniemeläinen vaihtoehtorock-yhtye Ensio teki tähän arvostelijaan jonkinasteisen vaikutuksen edellisellä julkaisullaan ”Kesä EP”. Nyt saundiin on panostettu enemmän: jakelumuotoihin kuuluu mm. Spotify, kappalemäärä on tuplattu ja kansitaiteen taso on korotettu toiseen potenssiin. Satsauksista huolimatta yhtyeen uusin kiekko on kuin Sami Lepistön viivalämäri: toimii välillä hyvinkin, muttei millään löydä tietään maaliin.

”Vaikka on kaikki kohdallaan, ei mikään ole ennallaan” lauloi Anssi Kela aikoinaan. ”Kotiin” kärsii juuri tästä ongelmasta. Asenne on käytännössä sama kuin ”Kesä”-EP:llä, hyvin vähän ”radio”, mutta tällä kertaa pykälän vähemmän ”rock”. Punk- ja grungevaikutteet tosin kuuluvat yhä selvästi. Väreilevät, säröiset kitarat soivat tutulla herkkyydellä, ja basistikin pääsee kantavaan rooliin jo ensimmäisestä biisistä lähtien. Instrumentit kuuluvat irtonaisina, ja soitto kulkee varsin kiitettävästi. Oikeastaan vain taustalaulut olisi voitu toteuttaa merkittävästi paremmin. Silti ensimmäisen kuuntelukerran jälkeen ajatus uusintakierroksesta ei tuntunut lainkaan hyvältä idealta.

Ension musiikki on raakaa ja jollain lailla niin alastonta, että sitä kuunnellessa varmistaa mielellään, ettei kukaan ole katsomassa tai kuulemassa. Aivan kuin kuuntelisi jotain kiellettyä, väärää tai Nickelbackiä. Tämä johtunee pitkälti laulajan vaikeroivan kiekumisen ja suorien, koruttomien sanoituksien yhdistelmästä. ”Miksei oo pottumuusia/en halua kuoria” vakuuttaa nimittäin vain harvojen suusta kuultuna. Toinen syy on kitaroinnissa kuuluva jatkuva venyttäminen ja epävireisyyden tuntu, joka tuo kappaleisiin turhaa levottomuutta. Nämä ovat kuitenkin selvästi bändin tietoisia taiteellisia ratkaisuja, joista kuuntelija joko pitää tai ei pidä. Kaikesta huomaa, että Ensio on tosissaan, ja että suunta on löytymässä. Toivottavasti kohdeyleisö löytyy, vaikka itse hyppään kelkasta viimeistään nyt.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Levyn päättää mielenkiintoinen, suomeksi käännetty Tigers Jaw-coveri ”Tiikeri” ( alunperin ”Never Saw It Coming”). Cover itsessään ei tuo juuri lisäarvoa levylle, mutta voittaa sekin piiloraidan, joka lienee bändin mielestä hyväkin vitsi, mutta on kaikessa huonoudessaan vain turha.

5/10

Kappalelista:
1. Puiden Alla
2. Tummia Verhoja
3. Hyvällä ja Pahalla
4. Kotiin
5. Luita
6. Tiikeri

www.facebook.com/ensiobandi
http://youtu.be/nrLzTVI5aDQ

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kirjoittanut: Tatu Salminen

Luetuimmat

Uusimmat