Allekirjoittaneen suhteellisen runsas alkoholinkulutus uhkaa livetä kokonaan lapasista, kun arvosteltavaksi saapuu helsinkiläisen F.T.W. Boogie Machinen debyyttialbumi “Bull’s Eye”. Rankasti viinalle, naisille, moottoripyörille ja bensalle haiskahtava levy kun kuulostaa ihan ensisekunneista lähtien siltä, ettei sitä kannata kauheasti selvin päin kuunnella. Ja kun asian otti puheeksi yhtyeen rumpalin kanssa, niin kuulemma sitä ei ole tarkoitus myöskään arvostella selvin päin. Olkoon näin, sananne on lakini, avaan Jack Danielsin ja aloitan.

F.T.W. Boogie Machine ei sinällään ole mikään musiikillisesti erikoinen ryhmittymä, mutta sen viihdearvoa tuskin voi kukaan kiistää. Sujuvasti Motörheadia, vanhaa kunnon Venomia ja Peer Güntia muistuttava orkesteri antaa levyllään muistutuksen siitä, että mistä rock’n rollissa on todella kyse. Taiteellisuus sekä sun muut paskat unohdetaan täysin, vaan nyt vedetään sieltä missä viina on halpaa, naiset kuumia ja aita matalin.

”Bull’s Eye” sisältää perus rokkirynkytyksen lisäksi muutaman hiukan kokonaisuutta hämmentävän kappaleen. Tavallaan on ymmärrettävää, että levystä ei ole haluttu tehdä tasapaksua, mutta kovin omituinen ”Ghost Train Boogie” ja yhtyeen oma countryvedätys ”Southern Way Rebel” eivät ole levyn onnistuneimpia kohtia. On pakko myöntää silti, että ne antavat kokonaisuudelle hiukan laajuutta. Itse kuitenkin suosin levyltä enemmän niitä perusmättöjä, kuten levyn starttaavat ”Top Alcohol Gangster”, ”Fast Bike Loose Girls” sekä ihan selkeä suosikkini ”Cruising With My Demon”. Viimeksi mainittua onkin tullut luukutettua suhteellisen kovalla volyymilla töissä ollessani Scanian kaiuttimista, mutta eipä nyt livetä siihen suuntaan kuitenkaan, vaan jatketaan itse arvostelua.

F.T.W. Boogie Machine kuulostaa debyytillään hyvinkin amatöörimäiseltä, mutta vain ja ainoastaan sanan positiivisessa merkityksessä. Yhtyeessä soittavat jäsenet ovat hankkineet kannuksensa jo muissa yhtyeissä, eikä soittotaidosta ole kyse, vaan levyltä on jätetty turhat pilkun viilaukset pois ja tällä tavalla saatu se aito tunnelma. Esimerkiksi se, että laulaja Heikkisen ääni hieman pettää avausraidassa ”Top Alcohol Gangster” on ainoastaan ja vain hyvänkuuloista. Eivätkä ne taustalaulajatkaan esimerkiksi levyn päätösraidassa ”Vodkabilly Rebel” ihan äänessä pysy, mutta väliäkö tuolla, kun meininki on hyvä. Kyseisessä rallissa kuullaan myös hetken suomenkielistä laulantaa, mikä sopii kappaleeseen erinomaisesti.

Annan F.T.W. Boogie Machinelle vähemmän pisteitä, kuin normaalisti näin loistavalle debyytille. Syitä tähän on moniakin, mutta lähinnä haluan tällä tavalla ärsyttää yhtyettä vielä parempaan suoritukseen. ”Bull’s Eye” ei meinaa ole ihan nimensä veroinen levytys, mutta hyvin lähellä sitä. Jos yllä mainitut yhtyeet ovat lähellä sydäntäsi, tulet todennäköisesti rakastamaan tätä levyä. F.T.W. Boogie Machinen tarkoitus ei ole tehdä musiikista taidetta, vaan viihdettä, ja siinä se onnistuu erinomaisesti. Tämän arvostelun aikana on nautittu puolisen litraa laadukasta viskiä sekä noin kymmenen tölkkiä kotimaista mallasjuomaa, se kertokoon levystä kaiken oleellisen. Keep on rockin’!

8/10

Kappalelista:

01. Top Alcohol Gangster
02. Fast Bikes Loose Girls
03. My Little Sister Gotta Motorbike (Crazy Cavan-cover)
04. Ghost Train Boogie
05. Cruising With My Demon
06. Lick That Sugar Stick (Baby)
07. Undertaker’s Blues
08. I Ride With The Dark Near
09. Burn That Rubber
10. Southern Way Rebel
11. Hawk Of Iron
12. Overheat
13. Vodkabilly Rebel

http://www.myspace.com/f.t.w.boogiemachine

Kirjoittanut Riku Mäkinen