HIM – XX: Two Decades Of Love Metal

Kirjoittanut Arto Mäenpää - 30.11.2012

Vuonna 1991 perustettiin Helsingin Oulunkylässä bändi nimeltä His Infernal Majesty. Reilu 20 vuotta myöhemmin HIM:llä on tilillään lukuisia radiohittejä, kultalevy Jenkeistä ja noin 8 miljoonaa myytyä levyä maailmanlaajuisesti. ”XX – Two Decades Of Love Metal” esittelee ne radiohitit.

Koska HIM:iä on joka arvostelussa pakko verrata Nightwishiin, tehdään se nytkin. Siinä missä Nightwish vaikuttaa olevan lähinnä yhtyeeksi naamioitu yhden luomisvimmaisen yksilön perversioiden alttari, on HIM ihka aito rockbändi. Kun Kaasun käsi prakasi, muut odottivat. Jos vittuuntunut Ville Valo antaisi itselleen potkut laulajan paikalta, kuinka monen mielestä HIM voisi jatkaa samalla nimellä? Sitten asiaan.

Ville Valo, Suomen ainoa kansainvälinen rocktähti, on kynäillyt tämän kokoelman 20 kappaleesta 18. Mukana on kaksi coveria: uusi pakkopullamainen ”Strange World” sekä loistava Chris Isaak –laina ”Wicked Game”. Jälkimmäisen demoversiota eräskin Nikula luukutti muinaisella Radio Cityllä joskus vuonna 1996. His Infernal Majestyn rokkikredibiliteetti karttui Teatroa ja vastaavia keikkapaikkoja koluamalla, hype kasvoi ja Asko Kallonen vainusi. Sitten Valon terävästä kynästä irtosi ”XX:llä” toisena tarjoiltava ”Join Me (In Death)”, joka räjäytti pankin tovi julkaisunsa jälkeen vuosien 1999 ja 2000 taitteessa. Kyseessä on kiistatta ajankuva ja klassikko joka ihastuttaa ja vihastuttaa tänäkin päivänä; kappaleen pianointron tunnistanee jokainen suomalainen (ja saksalainen) 20–60 –vuotias. Muutenkin, tämä kokoelma osoittaa jälleen, kuinka kova HIM oli juuri ”Razorblade Romancen” aikaan; myös ”Right Here In My Arms”, ”Gone With The Sin” ja ”Poison Girl” ovat luonnollisesti mukana.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

On hieman harmillista, että ”XX:n” ollessa vuoden 2002 singleboksi, mukaan luettuna HIM:n kolmas (”Uneasy Listening” – ja ”SWRMXS”-remixeilyjä ei lasketa) kokoelma, se on vain ja ainoastaan yhtä kuin ”And Love Said No” – Best of (2004) + sinkut ”Dark Lightista” (2005) eteenpäin. Tämä on erityisen sääli, varsinkin kun otetaan huomioon, etteivät HIM:n parhaat biisit suinkaan aina ole olleet sinkkuja. Esimerkiksi debyytti ”Greatest Lovesongs Vol. 666:en” (1997) ”The Heartless”, ”Razorblade Romancen” (2000) ”Resurrection”, ”Deep Shadows & Brilliant Highlightsin” (2001) ”Salt In Our Wounds”, ”Love Metallin” (2003) ”Sweet Pandemonium”, ”Dark Lightin” ”Vampire Heart” tai ”Venus Doomin” (2007) nimibiisi ansaitsisivat kierrätystä huomattavasti oikeutetummin, kuin vuoden 2010 ”Screamworks: Love In Theory And Practicelta” noukittu virsimäinen ”Scared To Death”. Sen sijaan samaiselta levyltä poimittu ”Heartkiller” on parin vuoden aikana osoittautunut hämmästyttävänkin kuuntelua kestäväksi, ja puoltaa tehokkaasti paikkaansa tällä kokoelmalla ikivihreimpien himpulointien rinnalla. Oliko sitten idioottimaisten musiikkivideoiden vai liiallisen hittipitoisuuden syytä, mutta HIM:n viimeisin ja kolmanneksi paras albumi jäi rikollisen vähälle huomiolle myös kansainvälisesti.

Kaiken kaikkiaan, jokainen ”XX – Two Decades Of Love Metallin” biisi ”Strange Worldia” ja ”Scared To Deathia” lukuun ottamatta, on armottoman hyvä. Rock-kentällä HIM vertautuu lähinnä itseensä, eikä sen syklimäisellä menestyksellä tai menestymättömyydellä ole lopulta paljoakaan tekemistä bändin itsensä, tai kappalemateriaalin kanssa. Sitä paitsi, missä ovat Bomfunk MC’s ja Darude? Nykyinen HIM on asemassa, jossa sen ei tarvitse perustella tekemisiään, ja vaikka mediapersoona Ville Valon dekadentin briljeeraamisen tarve on vuosien varrella tasoittunut, itseironia ei ole kadonnut. Omat vahvuutensa hyvin tietävä Valo on aina osannut käsitellä mediaa ja menestystekijöitä etsittäessä, juuri tämä erottaa hänet useimmista suomalaisrokkareista. Musiikista puhuttaessa, on suotava viimein tunnustus myös Suomen aliarvostetuimmalle kitaristille, pari omaakin albumia Daniel Lioneyenä julkaisseelle Mikko Lindströmille, Lindelle. Lindellä on rangea, tyylitajua ja hiljaisen miehen karismaa. Koska mies itse ei tee itsestään numeroa, jonkun muun täytyy – bravo Linde! ”XX:lle” ”Strange Worldin”, ”Scared To Deathin”, rahastuksen ja halvan esillepanon takia 9.

9/10

Kappalelista:
01. Strange World
02. Join Me (In Death)
03. Heartkiller
04. Wings Of A Butterfly
05. The Kiss Of Dawn (Radio Edit)
06. The Funeral Of Hearts (Radio Edit)
07. Right Here In My Arms (Radio Edit)
08. Pretending
09. Buried Alive By Love (Radio Edit)
10. Gone With The Sin
11. Your Sweet 666
12. The Sacrament (Radio Edit)
13. Wicked Game
14. Killing Loneliness
15. Bleed Well (Radio Edit)
16. In Joy And Sorrow (Radio Edit)
17. Poison Girl
18. Scared To Death
19. When Love And Death Embrace (Radio Edit)
20. Heartache Every Moment

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

https://www.facebook.com/theheartagram

Kirjoittanut: Eero Tarmo

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Luetuimmat

Uusimmat