Jäähyväiskiertueella oleva Raaka-aine soitti viimeisen kerran Savonlinnassa

Raaka-aine lukeutuu niihin yhtyeisiin, joka on varmasti saanut monelta suomalaisesta ”yhden hitin yhtyeen” -leiman. Vuonna 2010 ”Miehen työ” -kappaleella julkisuuteen ponnistanut yhtye on kuitenkin paljon muutakin kuin yksi hittikappale. Koko olemassaolonsa aikana Raaka-aine on tehnyt kaksi EP:tä ja neljä albumia, joista viimeisin ”IV” ilmestyi toissa vuonna. Jo itsessään viimeisimmältä albumilta löytyy monta kappaletta, jotka toimivat klubiolosuhteissa tyrmäävästi.

Vaikka olen asunut Savonlinnassa jo tovin, en ollut vielä vieraillut paikallisessa rock-baarissa. ”Rocks” sijaitsee Savonlinnan pääkadun varrella ja on luonteeltaan hyvin rock-henkinen ravintola. Seiniä koristivat useat taulut eri yhtyeistä ja hämärä valaistus takaa keikkatunnelman. Raaka-aine aloitti keikkansa suhteellisen myöhään, vasta klo 01.00, joten paikalle oli ehtinyt kerääntyä jo yleisöä.

Keikan alkupuolella vokalisti Tommi Fäldt saattoi kartalle ne ihmiset, jotka eivät ole perillä yhtyeen nykytilanteesta: Fäldt kertoi Raaka-aineen olevan jäähyväiskiertueella ja yhtyeen pyrkivän soittamaan kappaleita jokaiselta albumiltaan. Vaikka en tunnekaan yhtyeen tuotantoa kovin hyvin, huomasin illan esityslistan olleen hyvin harkittu ja mietitty kokonaisuus. Keikka alkoi uusimman levyn ”Vaiennetut”-kappaleella, jonka jälkeen sukellettiin vanhempaan tuotantoon.

Huonot välispiikit ovat yhtyeen itseensä mukaan Raaka-aineen tavaramerkki. Fäldtin lisäksi muutkin yhtyeen jäsenet osallistuivat niihin, eivätkä ne aina suinkaan olleet huonoja, vaan irtosi niillä nauruja. Raaka-aine julkaisi keväällä viimeisen singlensä ”Sanottavat sanottuna”, jonka soitettuaan yhtye huili hetken. Fäldt kävi pyörähtämässä baaritiskin luona ja toi yhtyetovereilleen shotteja. Myös bändi kannusti yleisöä tekemään samoin.

Mitä pidemmälle keikka eteni, sitä intensiivisemmäksi ja energisemmäksi keikan luonne muuttui. Esityksen puolivälin tiimoilla vauhdikkaita kappaleita tuli toisensa perään, kuten ”Valtikka”, ”Narsistin päiväkirja”, ”Ihmisenä täysi paska” ja tietenkin ”Miehen työ”. Hieman yllätyksellisesti suurin hitti tulikin ennen encorea, jossa kuultiin vielä kaksi kappaletta.

Encoren aikana havahduin, että nyt tosiaan näen Raaka-aineen viimeisen kerran. Vaikka kyseinen fakta iskikin yhtäkkiä vasten kasvoja, en tuntenut suuremmin haikeutta. En siksi, etteikö se harmittaisi, että yhtye lopettaa. Totta kai se harmittaa, sillä Raaka-aine on pätevä rock-yhtye. En vain tuntenut surumielisyyttä, sillä keikka oli tunnelmaltaan hyvin energinen ja kepeä, eikä yhtye ollut mitenkään surumielinen. Toki heillä on vielä kolme keikkaa jäljellä, joten asia ei ole vielä täysin konkretisoitunut heille. En ihmettelisi jos heidän silmäkulmansa kostuisivat Lahdessa 15. päivänä syyskuuta, kun yhtye soittaa viimeisen keikkansa.

Noin 80-minuuttinen keikka oli kokonaisuudessaan hyvä ja sen todistaminen oli yöunien menettämisen arvoinen. Vertasin keikkaa väistämättä toissa vuonna Joensuussa näkemääni, joka oli monessa suhteessa yllättävämpi. Lauantain keikka ei ollut tylsä, vaikka tällä kertaa lavalla ei nähtykään Elvistä eikä akustisen kitaran hajottamista. Raaka-aineen jäähyväiskiertueen keikat antavat sen mitä voi olettaa: energisiä rock ’n’ roll vetoja, kevyempiä fiilistelykappaleita sekä koomisia puheita yhtyeen suunnalta. Fäldtin mukaan Lahden Finlandia-klubilla järjestettävä viimeinen keikka on mittakaavassaan aivan toista luokkaa. Se on takuulla näkemisen arvoinen, joten jos et ole vielä nähnyt Raaka-ainetta, kannattaa yhtye käydä silloin katsomassa. Ei tarvitse sitten myöhemmin jossitella ja harmitella, kun jäi näkemättä.

Raaka-aine Facebookissa

Kirjoitus & kuvat: Aleksi Parkkonen