Joe Lynn Turner muistelemassa nuoruuttaan Mössöllä 06.07.16

Kirjoittanut Marko Valve - 14.7.2016

IMG_20160706_214739Möysän Esso on viime aikoina haalinut Rainbow’n vanhoja laulajia, ja tällä kertaa vuorossa oli Joe Lynn Turner. Tänä vuonna 65 vuotta täyttävä Turner on varmasti parhaiten tunnettu niin Rainbow’n, Deep Purplen kuin Yngwie Malmsteeninkin riveistä.  Mies on ehtinyt uransa aikana tekemään yhteistyötä yli 30 eri yhtyeen kanssa. Mössölle mies kuitenkin saapui pelkästään oman äänensä ja toisen akustisen kitaristin kanssa. 

Itse saavuin Mössölle hiukan ennen virallista keikan alkamista, mutta totuttuun tapaan Mössöllä eivät aikataulut ihan täsmänneet, vaan pääsin kuuntelemaan illan lämmittelijäksi valittua Mika Järvistä. Nimi ei minulle sano mitään – vieläkään. Ensimmäinen häneltä kuulemani biisi oli Motörheadin cover ”Killed by Death”, ja toivottavasti en loukkaa monien tunteita, koska nyt oli kyseessä ehkä karsein koskaan kuulemani cover kyseisestä kappaleesta. Teki jo mieli työntää korvatulpat aivoihin asti, mutta päätin kuitenkin antaa armoa ja kuunnella, mitä muuta miehellä on tarjottavana. Jokaisen biisin jälkeen löytyi aina jotain spiikattavaa, ja ihan mielenkiintoisia juttuja pääsi kuulemaan hänen menneisyydestään, vaikka eivät nämä asiat minua juurikaan lämmittäneet, koska halusin vain päästä kuuntelemaan Joe Lynn Turneria! Illan paras veto Järviseltä oli kuitenkin Five Fifteenin (hänen oman bändinsä) ”The Prostitute”. Biisi oli ihan menevää kamaa, eikä se laulu niin huonoa ollut, jotenkin se vain iski todella pahasti korvaan Motörheadin aikana.  Muita mieleen jääneitä biisejä ei ollut kuin David BowienStarman”, joka oli kyllä Motörheadia paljon parempi, mutta suurta klassikkoa coveroidessa jää odottamaan paljon enemmän.

Joe Lynn Turner40 minuuttia pääsin lämmittelijää kuuntelemaan, kunnes illan pääesiintyjä vihdoin tuli lavalle. Mukanaan hän toi Jorge Salanin Espanjasta. Hän on varmasti tullut monelle tutuksi Jeff Scott Soto -bändistä, mutta hän on työskennellyt usean muunkin artistin kanssa ja kiertää nyt maailmaa Joe Lynn Turnerin kanssa. Joe Lynn Turner kertoi heti alkuun, että tämä ilta ei tule sisältämään juurikaan Deep Purplen tai Rainbow’n kappaleita, vaan illassa keskitytään enemmänkin hänen nuoruuden aikaisiin kappaleisiin kuten The Doorsiin tai Mott the Hoopleen. Illan ensimmäinen kappale kuitenkin kuuluu Deep Purplen soittolistaan, kyseessä oli nimittäin Joe Southin kappele ”Hush”.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Joe Lynn Turner heitti jokaisen biisin jälkeen spiikin kertoen joko tarinoita lapsuudestaan tai siitä, miten kappaleet ovat syntyneet. Esimerkiksi Rainbow’nStone Cold” on syntynyt  siitä, kun Roger Gloverin naisystävä oli jättänyt tämän. Itseäni harmitti hiukan se, että yleisö ei oikein lämmennyt näille tarinoille. Minusta taas oli erittäin mielenkiintoista kuulla, mitä nämä kappaleet merkitsevät Joe Lynn Turnerille. Tällaisia iltoja ei kuitenkaan ihan joka viikko järjestetä. Totta kai olisi myös ollut kiva kuulla enemmän kappaleita, esimerkiksi Rainbow’n yksi suurimmista hiteistä ”I Surrender” jäi kokonaan kuulematta.

Kappaleita ei tarvinnut soittaa kuin muutama, ja yleisö oli saanut jo päälleen kunnon hien ja kädet nousivat useamman biisin aikana ylös taputtamaan. Suurimman osan biiseistä ollessa hyvin tunnettuja saatiin yleisö myös laulamaan helposti mukana. Vaikka koko ilta olikin pelkkiä hittibiisejä, tuntui loppupuolen ”Born to be Wild”, ”Smoke on the Water” ja ”I’m Your Hoochie Coochie Man” saavan yleisön täyteen hurmioon. Biisit laulettiin kovaan ääneen, ja on selvää, että kukaan ei voinut jäädä kylmäksi tämän illan aikana. Illan lopettaneen ”Johnny B. Gooden” jälkeen yleisö jatkoi encore-taputuksia todella pitkään, mutta tällä kertaa valitettavasti turhaan. Illan aikana ehdittiin kuulla yhteensä 16 biisiä, ja välispiikkeineen ilta kesti noin tunnin ja 15 minuuttia. Iltaa olisi voinut hyvin mielestäni vielä jatkaa varsinkin, koska Joe Lynn Turner ei näyttänyt väsymyksen merkkejä. Väsymystä ei ollut myöskään näkyvissä keikan jälkeen, kun mies jaksoi jakaa nimmareita ja ottaa yhteiskuvia faniensa kanssa melkein puolitoista tuntia! Tämä on jo hyvin arvostettavaa toimintaa vanhalta rokkarilta.

Joe Lynn Turner jakamassa nimmareitaSettilista:
1. Hush (Joe South)
2. Gimme Some Lovin’ (The Spencer Davis Group)
3. Stone Cold (Rainbow)
4. Moondance (Van Morrison)
5. Dust in the Wind (Kansas)
6. Street of Dreams (Rainbow)
7. Jailhouse Rock / Hound Dog / Blue Suede Shoes (Elvis Presley)
8. Roadhouse Blues (The Doors)
9. Ready for Love (Mott the Hoople)
10. Catch the Rainbow (Rainbow)
11. Light My Fire (The Doors)
12. Born to Be Wild (Mars Bonfire)
13. Smoke on the Water (Deep Purple)
14. Whipping Post (The Allman Brothers Band)
15. I’m Your Hoochie Coochie Man (Muddy Waters)
16.Johnny B. Goode (Chuck Berry)

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Raportti & kuvat: Marko Valve

Luetuimmat

Uusimmat