SAROF

Kaaoszinen Isänmaan toivot – SAROF

Kirjoittanut J.Anttolainen - 26.8.2018

Artikkelisarjamme edetessä jo 53:een osaansa, on luvassa hieman muutoksia. Suurin ja kaikista huomattavin niistä koskee artikkelissarjan nimeä, joka on ollut jokseenkin turhan pitkä. Joten tästä eteenpäin saatte luettavaksenne artikkelisarjan nimeltä Kaaoszinen Isänmaan toivot.

Lappeenrannassa soi muukin kuin humppa.

Suomi – metallimusiikin luvattu maa, jossa on metallibändejä väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muualla maailmassa. Suomi on voittanut jopa Euroviisut hevillä. Maa, jonka yhtenä kansantalouden kulmakivenä ja vienninedistäjänä maailmalla voidaan pitää metallimusiikkia. Meillä on Suomessa hienoja, isoja, maailmanlaajuisesti tunnettuja metallibändejä, ja aivan helvetin paljon pieniä ja ahkeria bändejä, jotka ansaitsevat myös tulla kuulluiksi. Nightwish, HIM, Children of Bodom ja Amorphis ovat kaikki aloittaneet pieninä paikallisina bändeinä ja myöhemmin pitkän puurtamisen jälkeen kohonneet asemaan, jossa ne nykyään ovat. Tämän artikkelisarjan tarkoitus on nostaa esille suurelle yleisölle tuntemattomampia suomalaisia bändejä.

SAROF

SAROF

Joku joskus totesi, että tule Lappeenrantaan, humppa siellä soi. Kotiteollisuudesta huolimatta Lappeenranta on tuhti metallikaupunki, josta tämän viikkoinen uuden musiikin tulokkaammekin on kotoisin. Sarof -nimisen laulu- ja soitinyhtyeen alkutahdit lyötiin vuoden 2015 lopulla, jolloin rumpali Anssi Savolainen ja kitaristi Joni Immonen päättivät perustaa uuden projektin heidän edellisen metallibändinsä Project Deep Six:n kariuduttua. Uusi bändi aloitti totuttuun tapaan treenikämpällä lähinnä jammailupohjalla, ilman sen suurempaa tavoitetta tai päämäärää. Hetken kaksin soiteltuaan taistelupari huomasi soittavansa huomattavasti rockimpaa tai metallimpaa musiikkia, kuin mitä olivat edellisen bändinsä kanssa soittaneet. Vahvasti vaikutteita muun muassa Lamb Of Godilta, Gojiralta ja Diablolta lainaileva bändi pääsi Kaaoszinen suurennuslasin alle oppiaksemme hieman lisää yhtyeestä. Haastattelussa Sarof.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

”Myöhemmin tosin kävi ilmi, että ”Sarof” on ilmeisesti länsi-afrikkalainen sukunimi, ja Burkina Fasosta löytyy myös samanniminen levyttävä pop-artisti.”

– Siitähän se lähti, että treenikämpällä tuli kokeiltua erilaisia tyylejä, jopa ”rockimpaankin” lähestymistapaa, mutta se tuntui meistä liian pliisulta, eikä jotenkin meidän jutulta. Veri veti vain metallin suuntaan. Myöskään mitään fiksuja ideoita ei syntynyt hirveän helposti, joten tarvetta lisävahvistukselle tuli vuoden 2016 alussa, jolloin ajateltiin laittaa muusikoiden.nettiin hakemusta ”Etsitään kitaristia” siinä toivossa, että mahdollisella mestarilla olisi sävellyskynä paremmassa iskussa. Tässä oli myös taka-ajatuksena se, että Joni pääsisi toteuttamaan pitkäaikaisen ”unelmansa” ja päästä vihdoin soittamaan bassoa. Harvemmin kuulee, että tämä menee näin päin.

– Niinhän siinä sitten kävi, että hakuun tarttui Oskari Impola niminen kaveri, jonka musatausta kaikessa monipuolisuudessaan oli jo tuolloin käsittänyt kitaran, basson ja voksut. Mies on tehnyt teini-iästä asti kappaleita ja nauhoittanut niitä itse, ja kun alkumetreillä pääsimme kuuntelemaan näitä Oskarin sanojen mukaan ”Miulla ois tässä tämmönen riffi, en tiedä onko tää oikee minkäänlainen”-raakileralleja, niin kaupat tulivat käytännössä heti. Hieman tosin oli jännitystä ilmassa vielä siinä vaiheessa, että natsaako sitten taas kemiat kyseisen sällin kanssa, mutta yhden tapaamiseen jälkeen ei ollut mitään epäilystä siitä, etteikö hän sopisi porukkaan. Tässä vaiheessa aloitimme työstämään Oskarin raakilekappaleita treenikämpällä ja ajattelimme, että tehdään iham kolmestaan kappaleita ja katsotaan kuinka pitkälle se vie. Tällöin myös meidän trio alkoi kantamaan nimeä ”SAROF, joka syntyi erään viskimaisteluillan aikana. Se on lyhyt ja ytimekäs sekä ainakin meistä mieleentarttuva. Bändin nimi koostuu sanoista ”Search, Always, Rise, Over, Finality”. Myöhemmin tosin kävi ilmi, että ”Sarof” on ilmeisesti länsi-afrikkalainen sukunimi, ja Burkina Fasosta löytyy myös samanniminen levyttävä pop-artisti.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Perustavat voimat.

”Hieman harvinaista, mutta meidän porukassa on kaikki jäsenet pääinstrumentiltaan kitaristeja, pois lukien rumpali, joka tosin meni ostamaan kitaran, mutta se on vielä aika lailla beginner-vaiheessa.”

– Vuonna 2016 sitten treenattiin kolmestaan lisää muutamia ralleja ja tehtiin niistä raakileäänityksiä vain 1-2 mikkiä käyttäen, joten laadultaan ne olivat aika kamalia. Triona kuljettiin vajaan vuoden verran; Anssi rummuissa, Joni bassossa ja Oskari hoiti sitten kitarat ja vokaalit. Vuoden 2016 lopulla kuitenkin mietimme, että toisaalta olisi ehkä hyvä olla vielä toinen kitaristi, jotta Oskari pystyisi keskittymään enemmän vokaaleihin ja saisimme toisella kitaralla enemmän ulottuvuutta kappaleisiin. Tässä vaiheessa etsintää ei tarvinnut kauaa tehdä, sillä Oskari vinkkasi, että hänen vanha inttikaverinsa Tommi Oksanen on aika taitava kitaran kanssa ja että ”se on hyvä tyyppi”. Plussaa oli vileä se, että Tommi ei soittanut sillä hetkellä missään muussa bändissä. Kysyttiin miestä, tarjottiin lead-kitaristin pestiä, ja homma olikin sitten done. Tommi hyppäsi bändin riveihin ja aloiteltiin treenaamaan lisää yhteissoittoa. Vuonna 2017 vielä kuitenkin huomattiin, että tarvitsimme myös jäsenen, joka pystyisi keskittymään pelkästään vokaaleihin, jotta saisimme ulosantia vieläkin paremmaksi. Kului muutamia viikkoja ja sitten Tommi jutteli eräänä pubi-iltana Simo Koivistoisen kanssa, jolla oli innostusta aloittaa huutaminen jossain metallibändissä. Tommi esitti rennon tarjouksen, että kokeillaan mitä tästä tulisi, asenteella ”no strings attached”. Simo demosi muutamiin kappaleisiin voksuja ja oltiin heti sitä mieltä, että tässä on meillä päähuutaja ja kunnon miesmurisija, ja että ”se on hyvä tyyppi” toteutui jälleen kerran.

SAROF tuntui viimein bändinä kokonaiselta, mutta ilmoille nousi sitten ajatus, että mitäs me sitten tehdään? Tehdäänkö ensin kappaleita ja sitten keikoille? Vai demotaanko muutamat kappaleet, äänitetään ja julkaistaan, jotta saadaan ns. ”käyntikorttia” bändille? Tämä jakoi alkuun hieman mielipiteitä, mutta päädyimme lopulta siihen, että työstämme 3-4 kappaleen EP:n. 2017 aloimme työstämään kolmea kappaletta ja 2018 maaliskuussa purkitettiin rummut, jonka jälkeen kitarat, bassot ja lopulta sitten voksut. 2018 toukokuussa saimme äänitykset valmiiksi ja kesäkuun alussa julkaisimme bändin debyyttijulkaisun ”Mark of Us”, joka sisältää kolme hieman toisistaan eroavaa kappaletta, jotta voisimme näyttää, miltä SAROF bändinä kuulostaa. Teemu Velin teki miksaukset ja masteroinnin sekä hoiti rumpujen äänityksen. Vokaalit äänitettiin Jarkko Mattheiszen kanssa Tainted Studiolla ja kitarat ja bassot me soitettiin ”kotistudiolla”.

– Pääasiallisesti Oskari on meidän biisintekijä, joka väsää kappaleen perusrungon valmiiksi ja siitä sitten lähdetään työstämään porukalla eteenpäin. Tosin emme ole koskaan pitäneet ehdottomana, etteikö joku muu saisi tehdä kappaleita tai riffinalkuja. Hieman harvinaista, mutta meidän porukassa on kaikki jäsenet pääinstrumentiltaan kitaristeja, pois lukien rumpali, joka tosin meni ostamaan kitaran, mutta se on vielä aika lailla beginner-vaiheessa. Drivessä me ylläpidetään bändimatskuille kansioita, johon voi jokainen heitellä ideoita, oli se sitten intro, kertsi tai sitten sanoituksia.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

”Iloiset aiheet eivät vaan jotenkin oikein sovi tämmöisten mörköriffien sekaan, mutta kyllä loppupeleissä sanoituksiin päätyy myös sitä toivoa, tsemppausta ja että ”Kyllä se siitä! Tästä noustaan, vahvempana kuin koskaan”.”

– Sitten kun meillä on raakileversio valmiina, useimmiten (2-3 minuuttia), jossa on tehty säkeistö, kertsi ja mahdollinen c-osa, aloitetaan miettimään tarkemmin lyriikoita. Anssilla tai Oskarilla löytyy yleensä idea kappaleen teemasta, josta voisi lähteä kirjoittamaan kappaleeseen sanoituksia tai sitten löytyy aiempia sanoituksia, joita voisi hyödyntää. Tässäkin pätee sama asia kuten sävellykseen, että ei ole mitään rajoitetta, etteikö muutkin voisivat sanoittaa, vaan kaikkien ideat tiskiin. Toistaiseksi ollaan kuitenkin menty näin.

Tommi Oksanen

– Kappaleet meillä kertovat pääsääntöisesti elämästä ja mitä me näemme sekä koemme ympärillämme. The Clichê, right? Tekstejä kuuntelemalla/lukemalla saa paremmin ajatusta meidän kappaleiden teemasta (YouTubesta löytyy biisien takaa). Esimerkiksi kappale ”Mark of Us” kertoo ihmisen/ihmiskunnan luonteesta sekä siitä, että vaikka universumissa aikajana ulottuu hyvin pitkälle, on meidän aika täällä ollut vasta hyvin lyhyt ja silti me olemme tehneet aikamoista jälkeä, niin hyvässä kuin pahassa. Moni ihminen on viimein alkanut avaamaan silmiään ja näkemään tällä planeetalla asioita eri tavalla, ja etenkin huomaa, että tieteellinen aspekti asioiden tarkasteluun saa koko ajan enemmän kannatusta.

– Sitten taas EP:n päätöskappaleen ”Divert the Past” luonnetta voisi kuvailla ”itsemurhaiseksi”. Henkilönä ollaan vain niin lytätty ja hajalla, että tekisi mieli vain luovuttaa ja vaikka kuinka yrittäisi, ei pysty menneisyyttään muuttamaan. Iloisista aiheista on yleensä aika vaikea kirjoittaa. Iloiset aiheet eivät vaan jotenkin oikein sovi tämmöisten mörköriffien sekaan, mutta kyllä loppupeleissä sanoituksiin päätyy myös sitä toivoa, tsemppausta ja että ”Kyllä se siitä! Tästä noustaan, vahvempana kuin koskaan”.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Jokainen bändin jäsen kuuntelee aika laidasta laitaan musiikkia, sekä jokaisella meistä löytyy ”ne omat favorite bändit” sekä ne metallin omat alagenret, joiden jälki varmasti näkyy ja kuuluu meidän jokaisen omalla tontilla. Insipiraationa edesauttaa rehellisesti sanottuna muiden bändien ja artistien musiikki, mutta toki tietty meidän jokaisen oma elämä kokemuksineen luo jonkinlaisen painon tähän pakettiin. Tässä voisi muutamia bändejä mainita sekalaisessa järjestyksessä: While She Sleeps, Lamb of God, As I Lay Dying, Wovenwar, Diablo, Mokoma, Stam1na, Pantera, Machine Head, Slipknot, Periphery, Gojira, Soilwork, Wintersun, Thy Art is Murder, Mors Principium Est, Wolfheart and many, many, many other bands.

Inspiraation lähteenä tekstien lisäksi toimivat myös monet sarjat ja elokuvat.

– Parasta musiikin tekemisessä on se vapaus ja ajatus, että kun periaatteessa ”ei ole mitään rajoja”. Se, että tämä on myös erittäin terapeuttista hommaa, ja erityisesti metallimusiikin soittaminen on vain jotenkin todella energisoivaa ja voimaannuttavaa. Kappaleisiin saa purettua monenlaisia tunnetiloja ja toivon mukaan näitä saamme välitettyä eteenpäin. Tosin musiikki pitää myös olla sitten sellaista, jonka osaa omien taitojen mukaan soittaa!

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Bändinä meillä on aika selkeäst tavoitteet. Me haluamme tuoda metallimaailman kentälle uutta verta. Tällä hetkellä katsomme asioita pari vuotta eteenpäin, ja nyt tässä vaiheessa alamme ainakin tehdä lisää kappaleita, treenata ne huolella ja tämän jälkeen lähteä tekemään lyhyitä/lämppärikeikkoja ja myöhemmin ehkä jopa niitä omiakin. Lähitulevaisuuden tavoitteena on myös tehdä debyyttilevy, jolle alamme kirjoittamaan materiaalia tänä syksynä. Katsotaan näiden jälkeen sitten mikä olisi seuraava etappi, onko se sitten luonnollisena jatkumona toinen levy? Hahah.

– Tärkeintä mitä meistä voi tietää on varmaan se, että myö ollaan maukasta ja raskasta metallia soittava bändi Lappeenrannasta, Capital of Metal-kaupungin Lemin naapurista. Ottakaa meidän EP haltuun ja kertokaa, mitä olette mieltä. Lisäksi mainittakoon, että me ollaan tosi rentoja ja mukavia hemmoja. Meidän bändin FB- ja IG-sivuilta löytyy myös jokaisesta jäsenestä tarkemmat esittelyt, mikäli kiinnostaa käydä lukea tarkemmin ketä myö ollaan! Tyylisuuntamme ei ole vielä täysin hakeutunut omaan uraansa bändin ollessa niin nuori, mutta jollain tapaa helpoin tapa kuvata bändin tyylisuuntausta olisi ehkä käyttää laajaa termiä ”moderni metalli”. Vaikutteita löytyy monelta eri aikakaudelta ja eri tyyleistä. Välillä kuulostamme death metal-bändille, välillä djenttidjöntiltä ja välillä joltain aivan muulta. Kuunnelkaa meidän kappaleet ja kertokaa meille, miltä me kuulostetaan! Muutamat ovat ainakin sanoneet, että kuulostetaan kuulemma vähän niin kuin Gojiran, Lamb of Godin ja Stam1nan ristisiitokselta. Mene ja tiedä sitten. Meidän mielestä kuulostamme SAROF:lta, vaikkakin biisejä kuunnellessa varmasti jokin meihin vaikuttaneista bändeistä tulee mieleen!

SAROF
Tommi Oksanen – Lead-kitara, sävellys
Oskari Impola – Vokaalit, kitara, sävellys/sanoitus
Anssi Savolainen – Rummut, sanoitus
Joni Immonen – Basso
Simo Koivistoinen – Vokaalit

Julkaisut
”Mark Of Us” (EP, 2018)

Facebook
Instagram

Luetuimmat

Uusimmat