Arvostelut

8/10

Karski, primitiivinen ja raivokas – arviossa Unforgedin esikoisalbumi ”Eye For An Eye”
Arvostelut Metal

Karski, primitiivinen ja raivokas – arviossa Unforgedin esikoisalbumi ”Eye For An Eye”

Eihän ”Eye For An Eye” ole lyyrisesti mikään mestariteos eivätkä sävellykset hivo stratosfääriä, mutta siitä huolimatta, pitkäsoitolla on oma hohtonsa – tai synkkyytensä – miten asian tulkitsee. Albumista huokuu paljon raivoa ja kappaleissa on alkukantaista koukuttavuutta, jollaista läheskään kaikki yhtyeet eivät pysty saavuttamaan. Kun tämä kaikki yhdistyy vokalisti Chrysin mylvivään tulkintaan ja primitiiviseen aggressioon, on lopputulos vakuuttavaa jälkeä. 

/10

Melankolista metallia Pohjois-Savolaisittain – arvostelussa Kaeran ”Konejumala”-EP
Arvostelut Metal

Melankolista metallia Pohjois-Savolaisittain – arvostelussa Kaeran ”Konejumala”-EP

Suomenkielinen metalli on tuntunut olevan suosittua etenkin tällä vuosituhannella, ja koko ajan uusia bändejä putkahtelee skeneen tuon tuosta. Niin myös Pohjois-Savosta löytyy yhtye nimeltään Kaera, joka tarjoilee melankolista metallia äidinkielellä maustettuna. Yhtye julkaisi maaliskuussa ”Konejumala”-EP, joka on tällä kertaa Kaaoszinen tiukassa ruodinnassa.

KLASSIKKO

”Ne törkyisimmät kymmenen vuotta” – klassikkoarviossa Mötley Crüen 30-vuotias ”Decade Of Decadence ’81-’91”
Arvostelut Metal Pop Punk Rock

”Ne törkyisimmät kymmenen vuotta” – klassikkoarviossa Mötley Crüen 30-vuotias ”Decade Of Decadence ’81-’91”

Hollywoodin oma, nykyään sikailuistaan parhaiten tunnettu tukkarokkarilauma Mötley Crüe juhlisti ensimmäistä täyttä vuosikymmentään 19.10.1991 julkaistulla kokoelmatuplalla ”Decade Of Decadence”. Mikään helpon kaavan ”best of -rahastus” ei kuitenkaan ollut kyseessä. Mukaan

6/10

Hyväntuulista ja harmitonta rockia – arviossa Robin Redin nimetön sooloalbumi
Arvostelut Rock

Hyväntuulista ja harmitonta rockia – arviossa Robin Redin nimetön sooloalbumi

Kun kansikuvassa komeilevaa miestä katsoo, ajatukset hiipivät väistämättä Ozzy Osbournen suuntaan. Sen verran yhdennäköisyyttä ruotsalaismuusikossa on nopealla vilkaisulla Black Sabbathin nokkamiehen kanssa. Robin Redin nimetön sooloalbumi ei kuitenkaan astele legendaarisen brittimuusikon jalan jäljissä, vaan AOR-vivahteisen rockin polulla. Vokalistin omien sanojen mukaan, albumilla on tavoiteltu orgaanista äänimaisemaa, jolta saattaa kuulua myös hänen esikuviensa Jimmy Barnesin ja Bryan Adamsin vaikutteita.