”Keissi helmeilevää vihaa” – klassikkoarvostelussa Black Flagin 40-vuotias ”Six Pack” -EP

Kirjoittanut Mikko Nissinen - 11.6.2021

Los Angelesin hardcore-pioneerin, Black Flagin ”Six Pack” -EP:n julkaisusta tulee kesäkuussa 2021 kuluneeksi 40 vuotta. Vahvaa kulttimainetta nauttivan yhtyeen taival ei kuitenkaan alkanut mitenkään erityisen ruusuisesti. Heti uransa alkuvaiheessa Hermosa Beachin hardcore nelikko Black Flag kitaristi-pääasiallinen biisintekijä Greg Ginn etunenässä sotkeutui miehistönvaihdosten verkkoon. Kolmen vuoden ikään ehtinyt yhtye kiinnitti kolmannen EP:nsä äänityksiin jo uransa kolmannen laulajan.

Vuoden 1979 7″ EP-levyllä ”Jealous Again” laulanut Ron Reyes lähti lavalta ja jätti yhtyeen kesken yhtyeen kotikaupungin keikan, Redondo Beachin Fleetwood-klubilla tapahtuneen väkivaltaisen selkkauksen. Hänet Ginn korvasi hyvin pikaisesti New Jerseysta kotoisin olevalla, teini-ikäisenä Kaliforniaan muuttaneella fanipojalla Dez Cadenalla. Samalla hän korvasi Black Flagin laulajan tontilla aiemmin kanssaan Red Kross-yhtyeessä vaikuttaneen ystävänsä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Huhtikuussa 1981 Black Flag sulkeutui Hollywoodin Golden Age Recordingiin yhdessä äänittäjä-tuottaja Geza-X:n kanssa äänittämään yhtyeen kolmatta julkaisua. EP:n pelkistetyn tyylikkäästä kansitaiteesta vastasi yhtyeelle tuttuun tapaan Ginnin veli, kuvataiteilija Raymond Pettibon. Kesäkuussa 1981 Ginnin oman SST Recordsin kautta julkaistu ”Six Pack” -EP on vuosien varrella  julkaistu niin 7″, 10″ kuin 12″-tuumaisina vinyylinä sekä myöhemmin osana ”The First Four Years” -kokoelma-albumia. Brittien indie-listalla ”Six Pack” -EP ylsi ilmestymisensä jälkeen korkeimmillaan sijalle 16.

EP:n avaava nimikkoraita alkaa basisti Chuck Dukowskin proto-grungemaisella, nousevalla bassoriffillä, jota rumpali Robon hi-hatin ja bassorummun sisään ajava, päälle vyöryvä komppi sekä Ginnin kirskuva kitarointi täydentävät. Tarkkakorvainen kotimaisen vaihtoehtomusiikin kuluttaja saattaa erottaa kappaleen introssa yhteneväisyyttä reilu kymmenen vuotta tuota myöhemmin ilmestyneeseen CMX:n ”Aurinko”-albumilta löytyvän ”Ainomielen” kanssa. Intro-osuuden jälkeen kappale osoittaa nopean mutta kulmikkaan räjähtävyytensä. Cadena ärjyy kaljapullosta itseensä virtaa kaatavan surkimuksen alennustilasta. Eräiden tietojen mukaan kappale on irvaillen osoitettu Black Flagin alkuperäiselle laulajalle, sittemmin Circle Jerksin ja Off!:n keulahahmona toimineelle Keith Morrisille, jonka kännissä sekoilu ärsytti aikanaan Black Flagin streittareita jäseniä. Dukowskin ja Ginnin ryhdikkäät ”Six Pack” – taustahuutohokemat rytmittävät kappaleen säkeistölauluja ja Ginnin free jazz- ja avantgarde-elementtien täyteistä kitarointia, joka ei yritäkään mahtua sovinnaisten sävelrakenteiden sisälle.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

I’ve Heard It Before” starttaa puolestaan Ginnin korkeilla kitarankielillä viiltävästi näppäilemillä, riipivillä epäsoinnuilla ja tärähtää kunnon hardcore- paahtoon vasta puolessa välissä puolitoistaminuuttista kestoaan. Vieraantuneisuudesta ja väärinymmärretyksi tulemisen katkerasta arkisuudesta Cadena sylkee mikkiinsä:

’Fuck all you people who can’t see my side
I’ve got my own strategies for my life
I’ve seen the emptiness in your ways
Don’t tell me how to make my way’.

Näin 40 vuotta myöhemmin Blind Channelin kesyn keskisormenheilutukseen ja ’synkkyyteen’ eristäytymisen tematiikkaan pohjanneen euroviisumenestyksen valossa erityisen hykerryttävää on, että vuonna 1981 Cadena lauloi käytännössä samoista nuorten miesten turhaumista ja väärinymmärretyksi tulemisen tunteista. Black Flag veti biisinsä tiskiin toki primitiivisemmin, mutta myönnettävä on, että oululaisryhmän kanssa se sen teki aikanaan yhtä kirkasotsaisella nuorten miesten uholla ja itseluottamuksella.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ratkaisevin ero onkin siinä, että kyseinen, Black Flagin auditiivinen vihanpurkaus ei pyrkinyt miellyttämään ketään eikä olemaan mikään laskelmoitu shokkielementti. Se oli paahtavan kuuman katupölyn katkuista, maanläheistä, aidosti veitsenterällä suurkaupungin laitamilla eläneiden nuorten punkkareiden selviytymiskeino.

EP:n päättää villi ja räävitön kasarin alun hardcore-nuorison anthem ”American Waste” jossa ylpeä itsetietoisuus, teeskentelemätön, sosiaalinen näköalattomuus, nihilismi ja jokamiesluokan vittuuntuneisuus paiskaavat reilusti kättä. Väitän, että Poison Ideaa, Turbonegroa, Jesus Lizardia ja vastaavia tapauksia ei olisi koskaan syntynyt ilman kyseisen biisin vaikutetta hardcoren ja punk rockin jalostumiselle.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Cadenan bändiin liittymisen myötä Black Flag lähti myös ensimmäistä vakavissaan kiertämään Yhdysvaltoja. Yhtyeen suosio alkoi saada hardcore punk-mittakaavalla massiivisia piirteitä. Yhtye möi kiertueellaan Santa Monica Civic Auditoriumin 3500 -paikkaisen konserttisalin täyteen. Toisaalta yhtye sai myös ei-niin-mairittelevaa huomiota  LAPD:n poliisiyksiköltä, joka omalla provosoivalla ja barbaarisella toiminnallaan kärjisti punk-piirien vihamielistä suhtautumista osakseen ja lietsoi kahakoita ja mellakoita paikallisilla punk-keikoilla, joilla mm. Black Flag soitti.

Huomionararvoista on, että Cadenan kouliintumatonta, räkäistä raspiääntä on pidetty ensimmäisenä hardcore punk -vokalisoinnin mallisuorituksista, jota useiden hardcore-yhtyeiden vokalisti alkoivat sittemmin mallintamaan omassa ilmaisussaan.

Asian nurjana puolena oli, että Cadena huusi äänensä käheäksi järjestään jokaisella laulamallaan Black Flag-keikalla. Tästä syystä johtuen hän halusi ennen pitkää siirtyä syrjään vokalistina tehtävistä ja ryhtyä Ginnin rinnalle yhtyeen toiseksi kitaristiksi. Samaisella kiertueella Yhdysvaltain itärannikon-kiertueen Washington D.C.:n keikalla mikin varressa vieraillut nuori, paikallisen S.O.A. -yhtyeen vokalisti Henry Rollins kutsuttiin kesken kiertueen liittymään bändiin, ja Henryhan teki työtä käskettyä. Loppu onkin sitten yhdysvaltalaisen hardcoren ja punk rockin historiaa.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Siinä missä liian monen yhtyeen kohdalla  punk rockin kapina on neljässäkymmenessä vuodessa vesittynyt totaalisen viihteellistetyksi purukumiksi, Black Flagin pioneerityö ja merkitys musiikillisena edelläkävijänä ei väljähdy. Päinvastoin. Yllä tästä todisteena on pari musiikkivideota ja cover-versiota.

Luetuimmat

Uusimmat