Kolumni: Muusikoiden etätyöt

Yhteiskuntamme on vuoden 2020 puolella ollut ennennäkemättömien haasteiden äärellä, ja vaikutuksien laajuutta on ajoittain jopa vaikea ymmärtää. Vaikka maailmassa on tällä hetkellä isompiakin murheita, halusimme hetkeksi kääntää osaltamme huomiota myös muusikoiden suuntaan, joille edeltävät kuukaudet ovat olleet taloudellisesti haastavia. 

Pandemian mittavat vaikutukset eivät suinkaan rajoittuneet pelkästään menestyvien artistien tulojen supistumiseen, vaan myös uransa alkutaipaleella olevat esiintyjät joutuivat kärsimään. Kokonaisvaikutusta musiikkialalla on vaikea arvioida, mutta jo pelkästään iltapäivälehtiä seuraamalla on selvää, että puhutaan pelkästään Suomen osalta miljoonista euroista. Vaikka nämä eivät suoraan vaikuta bruttokansantuotteeseemme, epäsuorat vaikutukset populaarikulttuurin ja sen ympärillä pyörivään bisnekseen ovat merkittävät. 

Ylimääräisiä tulovirtoja interaktiivisesta ympäristöstä

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla muusikot (sekä kaikki muutkin) ovat olleet erikoisen tilanteen edessä: keikkoja ei enää tule, eikä tulevaisuudesta ole minkäänlaista varmuutta. Aivan yksin muusikot eivät kuitenkaan asiansa kanssa ole, sillä esimerkkejä vaihtoehtoisesta selviytymisestä on saatavilla monilta muiltakin aloilta. Erilaiset livelähetykset sekä streamaaminen on tullut viimeisten kuukausien aikana erittäin suosituksi, ja mm. moni suomalainenkin julkkis on osoittanut, että se on validi vaihtoehto normaalien esiintymisten korvaajaksi. 

Hyvänä esimerkkinä toimivasta livelähetyksestä musiikkialan puolelta löytyy esimerkiksi Lost Societyn keikasta, joka esitettiin livenä Toukokuussa. ”No Absolution” -levyn julkistus tapahtui olosuhteiden pakottamana “etänä”, johon faneilla oli mahdollisuus ostaa pääsylippu livestreamiin. SemiLive.fi -osoitteessa streamattu keikka oli menestys ja osoitus siitä, että myös Suomesta löytyy ammattilaisia tämänkaltaisen tuotannon ylläpitämiseen ja suunnitteluun. 

Tarkkoja lukuja ei Lost Societyn keikasta ole julkaistu, mutta joidenkin arvioiden mukaan katsojia oli kahtena erillisenä keikkapäivänä kuitenkin kymmeniä tuhansia. Lippujen keskimääräinen hinta oli n. 10-15€, joten on sanomattakin selvää, että bändille tällaiset tempaukset saattavat merkitä “elämää ja kuolemaa”. 

Muita muusikoiden maailmalla käyttämiä tapoja tulovirtojen lisäämiseksi oli mm. 

• Interaktiiviset fanisessiot
• Live-esiintymiset
• Radioesiintymiset
• Twitch
• Mixer

Taiteilija, muusikko, yrittäjä

Muusikkona menestyminen ei aina vaadi bisnestajua, sillä kautta aikojen suuret massat ovat aina kunnioittaneet sitä, kun musiikkia soitetaan intohimoisesti sekä asialleen omistautuneena. Bisnesvainua musiikkibisneksessä ei kannata kuitenkaan vähätellä, sillä loppupeleissä muusikko itse on oman yrityksensä ainoa henkilö, joka vilpittömästi tekee asioita oman etunsa nimissä. Mikäli muusikko luottaa levy-yhtiöiden pomoihin siinä, että he tekisivät aina 100% kaikki muusikon edun nimissä, saattaa edessä olla ikäviä yllätyksiä. 

Muusikot ovat aina ensin taiteilijoita sekä muusikoita, ja vasta sitten yrittäjiä. Vaikka musiikkia ja musiikin tekemistä rakastaakin, ei ole mitään hävettävää siinä, että yrittää tienata mahdollisimman paljon rahaa siinä sivussa – kunhan hommaa ei tehdä rahan ehdoilla. Fanit kyllä tunnistavat milloin artisti on rahan perässä ja milloin ei. Vaikka rahan perässä musiikkia tekevät tahot tuottaisivatkin hetkellisesti isoja kassavirtoja, ei musiikillinen menestys ole kovin kantavalle pohjalle rakennettua. 

Varsinkin aloittelevan muusikon ei kannata aina luottaa siihe, että levy-yhtiöiden kaltaiset tahot olisivat heti alussa heidän takanaan. Yrittäjän rooli kannattaa siis omaksua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Muusikoille suosittelemme kuitenkin panostamista itse musiikin tuottamiseen, eikä niinkään byrokratian koukeroissa suunnistamiseen. Hyvää tasapainoa tällaiseen tuo esimerkiksi FREE Kevytyrittäjä -tyyppiset palvelut, jossa muusikon ei tarvitse käytännössä muuta tehdä, kuin lähettää laskuja esimerkiksi keikoistaan / esiintymisistään. 

Mitä voimme ottaa opiksemme?

Vaikka emme esitä olevamme epidemiologeja, uskallamme silti väittää, että vuonna 2020 riehuva pandemia ei jää ihmiskuntamme viimeiseksi. Tämä on hyvä myös tiedostaa siksi, että seuraavalla kerralla muusikotkin ovat luultavasti jo huomattavasti paremmin valmistautuneita. Emme kuitenkaan voi koko elämäämme elää ns. varpaillaan, joten jonkinlainen shokki on aina edessä, kun vastaavanlainen tilanne maailmalla puhkeaa. Etuna on kuitenkin se, että nykyisen pandemian aikana rakennetut infrastruktuurit ja selviytymiskeinot on helppo ottaa uudelleen käyttöön, sillä kaikkea ei tarvitse enää seuraavalla kerralla rakentaa alusta asti. Keikkojen lähetys livenä, jälkituotanto, järjestely, hinnoittelu – omaamme jo valtavasti kokemusta näistä kaikista. 

Pandemian pohjalta on jäänyt myös runsaasti dataa muusikoiden käyttöön, joiden perusteella on helpompi tehdä esimerkiksi laskelmia siitä, millaiset taloudelliset vaikutukset ovat todennäköisesti musiikkialalla edessä. Myös aikajanan ennustaminen on tulevaisuudessa helpompaa.