Kuvaamattoman upeaa viihdettä – Steven Wilson Kulttuuritalolla

Tästä alkaa tulla tapa, mutta ei missään nimessä huono sellainen: kyllä Steven Wilson pitää kerran vuodessa nähdä! Helsingin Kulttuuritalo täyttyi maanantaina 25.2. progressiivisen rockin kuuntelijakunnasta, kun brittiartisti esiintyi bändeineen loppuunmyydyssä konsertissa. Wilsonin edelleen jatkuva ”To the Bone” -kiertue on sellainen spektaakkeli, että jos et sitä jo viime vuonna nähnyt, niin toivottavasti olit ainakin maanantaina paikalla!

Epävirallista videomateriaalia ei toivottavasti ole kiertueesta saatavilla, sillä sekä valo- että videokuvaaminen on kiertueen keikoilla kielletty. Arvostan tätä suuresti: vaikka kuvat ovat kivoja muistoja, kokemus on sekä koko yleisölle että artistille huomattavasti syvempi ja intiimimpi, kun puhelimien ruudut eivät välky kaiken aikaa. Puhelittomuudesta piti huolta myös Kulttuuritalon henkilökunta, kiitos siis myös heille!

Introna toiminut lyhytelokuva Truth oli edelleen vaikuttava. Sen aiheuttama ahdistus unohtui kuitenkin pian bändin saapuessa lavalle, kun kevyemmät ”Nowhere Now” ja ”Pariah” odotetusti aloittivat ensimmäisen setin. Wilson piti ensimmäisen pidemmän puheenvuoron jo näiden jälkeen. Hän lupaili bändin esittävän erilaisen settilistan kuin vuotta aiemmin The Circuksessa, kuten on näköjään tehnytkin useamman kerran tämän vuoden puolella. Mitenkään erityiskohdeltuja suomalaiset eivät siis luonnollisesti tässä olleet, vaikka sellaisen kuvan Wilson osasikin antaa. Wilson viihdytti yleisöä myös kertomalla, miten japanilainen yleisö osaa taputtaa tahdissa, mutta eri tahdissa kuin kappaleista olettaisi.

Ehkä sitten itse musiikkiin. Settilista oli huomattavasti raskaampi kuin vuoden takainen. Kulttuuritalolla kuultiin suuriakin yllätyksiä, kun esimerkiksi ensimmäinen setti sisälsi ”Insurgentes”-albumin häiritseväksi noiseksi kehkeytyvän kappaleen ”Get All You Deserve”, ja toisen setin aloitti samaisen albumin yhtä yllättävä progetekele ”No Twilight Within the Courts of the Sun”. Myös ensimmäisenä encorena kuultu ”Blackfield”-projektin nimikappale aiheutti yleisössä yllättyneitä huudahduksia. Varsinaisen setin päättänyt loistava ”Sleep Together” edusti myös sen raskaampaa osastoa. Erityisen ilahtunut olin Porcupine Treen (ja sittemmin myös Wilsonin sooloalbumilla julkaistusta) kappaleesta ”Don’t Hate Me”, jonka tunnelma riipaisee jostain syvältä. Keikan visuaalisesta puolesta huolehtivat tekevät myös upeaa työtä, ja tunnetusti Wilsonin musiikkivideot ovat huippuluokkaa.

Edelleen on välttämätöntä myös kehua Wilsonin bändiä. Wilson kertoi nettisivuillaan viime vuoden lopussa julkaistussa tekstissään siitä, miten nykyisen bändin kemia on yksi niistä syistä, miksi ”To the Bone” -kiertue on ollut valtava menestys ja ehkä hänen uransa tyydyttävin kiertuekokemus. Tätä ei ole vaikeaa kuvitella: Wilsonin johdolla bändi vitsailee, härnää ja kisailee musiikillisesta taituruudestaan tinkimättä. Yleisöön huokuu lämmin ja yhteisöllinen tunnelma.

Aiemmin mainitussa tekstissä Wilson lupailee uutta musiikkia julkaistavaksi vuodelle 2020. Helsingin Kulttuuritalon konsertti oli yksi kiertueen viimeisistä: kiertuetta oli ennen tätä iltaa takana jo yli 140 konserttia. Kiertue on siis lopuillaan ja seuraavasta ei ole vielä tietoa, mutta näin hyvää jaksaa kyllä odottaa!

SETTILISTA:
TRUTH (Intro)
NOWHERE NOW
PARIAH
HOME INVASION
REGRET 9
DON’T HATE ME
THE SAME ASYLUM AS BEFORE
GET ALL YOU DESERVE
ANCESTRAL
—
NO TWILIGHT WITHIN THE COURTS OF THE SUN
INDEX
PERMANATING
SONG OF I
LAZARUS
DETONATION
SONG OF UNBORN
VERMILLIONCORE
SLEEP TOGETHER
—
BLACKFIELD
SENTIMENTAL
THE SOUND OF MUZAK
THE RAVEN THAT REFUSED TO SING

Kirjoittanut: Mikko Äijö