Vuonna 2014 perustettu, jyväskyläläinen Lasting Merit julkaisi hiljattain esikoislyhytsoittonsa ”Kings And Queens”. Mittaa lyhytsoitolta löytyy viiden kappaleen ja vajaan puolen tunnin verran, ja se näyttää ulkoisesti oikein tyylikkäältä. Yhtyeen musiikissa kuuluu vaikutteita modernista progressiivisesta metallista esimerkiksi Texturesin ja SikThin tyyliin, mutta kuitenkin yleissoundista tulevat mieleen myös vaikkapa Diablo ja Profane Omen.

Avauskappale ”The Eater (Of Passion And Dreams)” sisältää yllättävän paljonkin suoraviivaista vaihtoehtometalliriffittelyä, jossa on kuultavissa vivahteita jopa hard rockin suuntaan, kuten vaikkapa kappaleen pre-choruksessa. Itse kertosäkeessä kuultava kitaraleadi puolestaan kuulostaa jo melkein joltakin melodisessa death metalissa kotonaan olevalta linjalta. Kyntensä yhtye pääsee näyttämään sen jälkeen, kun kertosäkeet ja säkeistöt on saatu lopullisesti alta pois. Kappale kehittyy mielenkiintoiseen väliosaan, jossa yhdistellään vinksahtanutta hip hop -biittiä ja kaiutettuja kitaralinjoja. Lopulta alkaa modernin tuntuinen, nyrjähtänyt groovailu sekä kitarasoolo, jolta ehkä jäin odottamaan hieman enemmän tyylinmukaisuutta likkien suunnalta.

Kappale ”X” käynnistyy hyvin ja mielenkiintoisesti toteutetulla atmosfäärillä. Rumpujen ja kitaran tullessa mukaan äänimaailma on kuitenkin hivenen muhjuisen kuuloinen, ja kuulostaakin melkeinpä siltä, että kompressio bassossa ja sen efektissä puskee hieman liikaa päälle. Rumpali Mikko Toikkasen ghost note -työskentely on maukasta kuunneltavaa, ja muutenkin kappaleen rumpusovitukset ovat sekä tyylikkäitä että taidokkaita. Myös riffit rytmeineen ovat toimivia ja mukaansavieviä. Kappaleen tyylissä on ehkä kuitenkin kuultavissa vielä hivenen ristiriitaisuutta, sillä sen pre-chorus ja kertosäe eroavat tyylillisesti bändin modernista progemetallista. Kertosäkeen kitaralinjat kuulostavat jälleen 2000-luvun suomimelodeathilta, joka hieman osuu korvaan kaiken keskeltä. Ei sen takia, että ne olisivat huonoja, vaan lähinnä tyylillisen koherenssin nimissä.

EP:n keskiössä on progetyyliin kahteen osaan jaettu ”The Deal”. Ensimmäinen osa toimii tyypilliseen tapaan rauhallisena johdatuksena kappaleen fiilikseen ja yleisilmeeseen. Soinnutus tuo kevyesti mieleen ”Awaken” aikaisen Dream Theaterin. Kitaran miksaus on kuitenkin hieman kyseenalainen, sillä siitä jää puuttumaan paljon diskanttipuolta niin, että sävelet jäävät paksun reverbin tuottaman hännän peittoon. Varsinainen biisi toimii hyvin ja lienee EP:n suoraviivaisimpia numeroita, vaikka tyylikkäitä kikkoja siltäkin löytyy. Kappaleen kitarasoolo-osuudet ovat erittäin tyylikkäästi toteutettuja ja mukavan melodisia. Muutoinkin juuri tässä kappaleessa leadkitaratyöskentely on niin sanotusti ”on point”.

”Kings And Queens” on monella tapaa hyvin onnistunut esikoisjulkaisu. Siinä on kuitenkin kuultavissa joitakin sellaisia seikkoja, joiden kanssa Lasting Merit ei genressään ole yksin. Valtaosa lyhytsoiton kappaleista tuntuu välillä rakentuvan liikaa niin sanotun riffisalaatin varaan, eli niissä siirrytään osiosta toiseen hieman itsetarkoituksellisesti kehittelemättä ja varioimatta kunnolla edellisiä teemoja tai riffejä. Yhtenä ongelmana siltä nousee ajoittain esiin myös miksaus ja soundipolitiikka. Alataajuudet kuulostavat välillä suhteellisen muhjuisilta niin, että ne hautaavat paljon alleen, ja välillä kompressio rummuissa ja bassossa riistävät tarpeettomasti dynamiikkaa soittosuorituksilta.

Lasting Merit on kuitenkin oikealla tiellä. Muusikot osaavat kiistämättä hommansa. Erityiskiitosta on annettava bändin rytmiryhmälle, joka tuo kappaleisiin paljon mielenkiintoisuutta ja elämää. Rohkaisen ehdottomasti yhtyettä menemään juuri niin pitkälle progeilussaan ja häröilyssään kuin se haluaa, kunhan vain muistavat myös pysähtyä miettimään kokonaisuuksia ja yhtenäistä kuuntelukokemusta. Uskon vahvasti, että yhtyeellä on rahkeita nousta kotimaisen modernin metallin eturintamaan.

6/10

Kappalelista:

1. The Eater (Of Passion And Dreams)
2. X
3. The Deal, pt. 1
4. The Deal pt. 2
5. Kings And Queens

Kirjoittanut: Samuel Järvinen