Lauluja viinasta ja humalasta – Svart Records julkaisee levyllisen kieltolakiajan juomalauluja

Kirjoittanut Niko Kuusela - 3.10.2018

Kun Suomi itsenäistyi, maahan julistettiin kieltolaki. Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunta oli jo vuonna 1909 päättänyt kieltää alkoholijuomien valmistuksen, maahantuonnin ja myynnin maassamme, mutta laki vahvistettiin vasta vuonna 1917. Se astui voimaan ensimmäinen kesäkuuta 1919.

Varsin pian kävi kuitenkin ilmi, ettei kieltolaki toiminut – ei Suomessa eikä muualla. Vaikka kieltolain takana oli järjestäytynyt raittiusväki, toisella puolella oli laaja ”kohtuuden ystävien” joukko – sekä se pienempi ryhmä, jonka oli pakko saada viinaa mihin hintaan tahansa. Yleisön suhtautumisesta kieltolakiin kertoo paljon myös se, että viinan kiellosta tehtiin avoimesti pilaa julkisuudessa. Viinasta ja humalasta oli toki laulettu ennenkin kansanlauluista alkaen. Mutta on silmiinpistävää, että kieltolaki ei näytä katkaisseen tätä juomalauluperinnettä millään tavoin. Kun äänilevyjen tuotanto 1920-luvulla pääsi Suomessa kunnolla vauhtiin, lähes kaikki nimekkäät viihdetaiteilijat levyttivät muun ohjelmiston rinnalla juomalauluja tai kieltolakia pilkkaavia humoristisia lauluja. Samat aihepiirit toistuivat myös Amerikan suomalaisessa levytuotannossa.

Tälle levylle on koottu kattava valikoima 1920-luvun lopun ja 1930-luvun alun kieltolakiin ja alkoholiin liittyviä levytyksiä. Mukana ovat lähes kaikki aikakauden tunnetut levylaulajat, jotka eivät suinkaan häpeilleet ylistää alkoholin iloja. Sen sijaan kieltolakia puoltavia tai raittiusaatetta kannattavia levyjä on turha etsiä. Niitä löytyy tasan yksi, Suomen Valkoisen Kaartin soittokunnan ”Kieltolakimarssi”.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kokoelmalta löytyy aikanaan arvostettujen biisinikkareiden ja sanaseppojen, kuten Tatu Pekkarisen, Rafael Ramstedtin ja Matti Jurvan kappaleita. Esittäjäkaartin ääni on taas ollut miesvetoinen aikakautensa tapaan, koostuen kabaree- ja revyytaiteilijoista, kuten Theodor Wessman (esiintyjänimeltään Th. Wessman) ja Rafael Ramstedt (Raf. Ramstedt) tai Heikki Tuomisenkaltaisista monilahjakkuuksista. Tuotteliaita kieltolakilaulujen tulkitsijoita olivat myös laulajina ja säveltäjinä meritoituneet Georg ja Eugen Malmstén, jotka tosin äänittivät kappaleet salanimien taakse kätkeytyneenä – Georg oli Kille Kiljunen ja Eugen Esa Nummenkivi.

Svart Recordsjulkaisee ”Ottaisinko vaiko en – Lauluja kieltolain vuosilta 1927 – 1932” -albumin 5.10.2018 CD:nä ja Pekka Gronowin kirjoittamin saatetekstein varustettuna. Kappaleita voi käydä kuuntelemassa ennakkoon Svart Recordsin Soundcloud-sivuilla osoitteessa:

https://soundcloud.com/svart-records/sets/ottaisinko-vaiko-en-lauluja-kieltolain-vuosilta-1927-1932

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Luetuimmat

Uusimmat