On mielenkiintoista, että Battle Beast ja Beast In Black julkaisevat uudet albuminsa niin lähekkäin. Battle Beastista vuonna 2015 pois potkittu Anton Kabanen perusti Beast In Blackin hyvin pian potkujensa jälkeen, ja bändi julkaisi äskettäin mainion kakkosalbuminsa ”From Hell With Love”. Ehkä kilpailutilanne bändien välillä on vain kuvitelmaani, ehkä ei. Nyt arviossa on kuitenkin Battle Beastin uusi ”No More Hollywood Endings” -albumi. Pystyykö se vastaamaan Beast In Blackin esittämään haasteeseen?

Battle Beastin edellinen, ilman Kabasta julkaistu albumi ”Bringer Of Pain” (2017) oli laadukas popsävyillä maustettu heavy metal -levytys. Bändin laulajaksi vuonna 2012 siirtynyt Noora Louhimo on parantanut albumi albumilta ja on nykyään erittäin valovoimainen keulakuva Battle Beastille. Miten hän osaakaan laulaa! Louhimolta lähtee räkäisempi rock, herkempi tulkinta sekä korkeampia nuotteja vaativa heavy metal erittäin vakuuttavasti. Ja Battle Beast myös hyödyntää Louhimon repertuaaria hyvin.

”Unbroken” avaa uuden albumin vakuuttavasti. Tuotantoarvot ovat kohdillaan ja biisi rokkaa melodisesti Louhimon päästessä esittelemään upeaa vokalisointiaan. Biisi toisaalta muistuttaa Nightwishiä ja toisaalta on rockia. Toimii! Kakkosbiisi ja singlenä julkaistu ”No More Hollywood Endings” on jakanut mielipiteitä. Battle Beast on rohkea bändi eikä arkaile hyppiä genrerajojen välillä. Biisiä voisi kuvailla melodiseksi metalli-iskelmäksi, ja minulle se toimii erittäin hyvin. Albumi on kuitenkin monipuolinen, joten singlen keveyteen pettyneet saavat kuulla myös raskaampaa materiaalia.

Seuraavaksi kuulijaa hemmotellaan korvakarkilla nimeltään ”Eden”. Hyvin melodinen kappale, jonka heikkoutena saattaa kuitenkin olla liiallinen kertakäyttöisyys. Valitettavasti sama taso ei aivan säily seuraavissa kappaleissa. ”Unfairy Tales” ja ”Endless Summer” eivät meinaa kolahtaa millään. Varsinkin ”Unfairy Tales” tuntuu täytebiisiltä. Kesäinen ja erittäin vahvasti kasarille haiskahtava ”Endless Summer” on hieman parempi, mutta liika juustoisuus vaivaa. Onneksi ”The Hero” palauttaa albumin taas paremmalle tasolle. Kasarilla ollaan edelleen, mutta biisin menevä melodia ja rokkaavuus toimivat hienosti.

Raskaampi rokkiviisu ”Piece Of Me” päästää Louhimon esittelemään upeaa raspiääntään. Melodinen kertosäe kruunaa biisin, joka varmasti toimii hienosti keikoilla. Biisi on hyvä osoitus Battle Beastin ennakkoluulottomasta tavasta olla lukkiutumatta tietyn genren vangiksi. Pakollinen balladi ”I Wish” on tuotantoarvoiltaan kuin seuraava Bond-tunnari. Pakko myöntää bändin osaavan asiansa. Kuten hyvään balladiin kuuluu, ”I Wish” kruunataan upealla soololla.

Yli kuusiminuuttinen ”Raise Your Fists” alkaa tunnelmallisella nostatus-introlla. Elokuvallisesta tunnelmasta siirrytään mahtipontiseen heavybiisiin, joka on kuitenkin erittäin lupaavan alun jälkeen lievä pettymys.  Jyräävä ”The Golden Horde” ja menevä ”World On Fire” viimeistelevät albumin perinteisinä Battle Beast -biiseinä.

Mitä pölyn laskeuduttua jää käteen? Hieman kaksijakoinen albumi, joka sisältää paljon hyvää, mutta myös sitä mitäänsanomattomampaa materiaalia. Kilpailussa Beast In Blackin kanssa Battle Beast jää kakkoseksi varsinkin kokonaisuuksia vertaillessa. ”No More Hollywood Endings” on järjestään hyvä albumi, mutta ei bändin paras. Erityismaininta on annettava albumin soundeille, jotka ovat erittäin jykevät ja yksityiskohtaiset; ne tuovat voimaa ja nyansseja myös niihin albumin heikompiin biiseihin.

7+/10

1. Unbroken
2. No More Hollywood Endings
3. Eden
4. Unfairy Tales
5. Endless Summer
6. The Hero
7. Piece Of Me
8. I Wish
9. Raise Your Fists
10. The Golden Horde
11. World On Fire

Battle Beast Facebookissa