Vuonna 2018 saksalaisen thrash-jyrä Sodomin ainoa alkuperäisjäsen Tom Angelripper ilmoitti uuden triosta kvartetiksi laajentuneen kokoonpanon. Entistä merkittävämmäksi asiasta tekee yhtyeen alkuaikojen kitaristin, Frank Blackfiren paluu yhtyeen rivistöön toiseksi kitaristiksi. Blackfire soitti Sodomin tunnetuimmilla levyillä, ”Persecution Manialla” (1987) ja ”Agent Orangella” (1989). Levyt ovat vieläkin yli kolmenkymmenen vuoden jälkeen yhtyeen kovimmat ja omat henkilökohtaiset suosikki-thrash metal -levytykset kaikkiaan. Lähtökohdat Sodomin uuteen, järjestyksessään jo yhtyeen kuudenteentoista studioalbumiin ”Genesis XIX:ään” ovat mielenkiintoiset.

Tyylillisesti ”Genesis XIX” on aika tuttua 2000-luvun Sodomia. Pieniä viitteitä yhtyeen alkutaipaleeseen löytyy basisti-laulaja Tom Angelripperin vihaisen tulkinnan muodossa ja hieman pelkistetyimmissä biisirakenteissa. Kahden kitaristin vaikutus ei juurikaan kuulu ”Genesis XIX:llä”. Turpaan vedetään suoraviivaisesti ja kovaa anteeksi pyytelemättä kaikenmaailman tuplakitarakikkailujen loistaessa poissaolollaan. Pari melodisempaa sooloa levyltä löytyy esimerkiksi näppärästi nimetyllä ”Glock `N` Rollilla”, mutta yleisesti soittimia kuritetaan raivon vallassa ja kuuntelija jyrätään riffimyrskyjen alle antamatta armoa.

Etenkin levyn avaava ”Sodom & Gomorrah” tuo mieleen alkukantaisella otteellaan Sodomin klassikkokappaleen ”Sodomy and Lustin”. Pahenteinen intro antaa varoituksen merkkejä alkavasta sodasta nimikappaleen alkuun ennen kuin biisi räjähtää käyntiin. Reilun 7 minuutin mitassaan biisi on levyn monipuolisinta antia temponvaihteluineen. Sitä seuraava saksankielinen ”Nicht Mehr Mein Land” vyöryy keskitempoisuudessaan panssarivaunun lailla eteenpäin. ”Indoctrination” edustaa punkimpaa ilmaisua. Hieman Motörheadin tyylissä kulkevia biisejä Sodomilta on löytynyt ennenkin esim. ”Bombenhagelin” ja ”Ausgebombtin” muodossa. Ihan samaan tasoon ei päästä, mutta jää mieleen pirteällä otteellaan.

Levy kestää melkein tunnin, joka muodostaa itselleni ongelman tämäntyyppisessä musiikissa. Biisien samankaltaisuus käy hieman yksitoikkoiseksi ja levyltä löytyy pari biisiä jotka karsimalla levystä olisi saanut tehokkaamman kokonaisuuden. Tämä ei missään nimessä pilaa kuuntelukokemusta. Edellä mainittujen biisien lisäksi kuin levyltä löytyy vielä ”Occult Perpetratorin” ja ”Friendly Firen” kaltaisia thrash-helmiä, menee ”Genesis XIX” ehdottomasti plussan puolelle.

Sodomin ”Genesis XIX” ei tarjoa mitään uutta ja mullistavaa, mutta kuka sitä oikeastaan odotti tai halusikaan? Sodomin tuotannosta pitäville ”Genesis XIX” on hyvä lisä levyhyllyyn. Ja kyllä levyltä erottuu pari erittäin kovaa rallia, joiden tahtiin toivon mukaan päästään vielä joskus keikoille moshaamaan. Useamman vuosikymmenen kokemuksella Tom Angelripper ja kumppanit ovat julkaisseet virkeän, vihaisen ja korkealaatuisen thrash metal-levyn, joka osoittaa että bändi ei ole valmis eläkkeelle vielä pitkään aikaan. Panoksia riittää lippaassa vielä runsaasti.

8+/10

Kappalelista:

1. Blind Superstition

2. Sodom & Gomorrah

3. Euthanasia

4. Genesis XIX

5. Nicht Mehr Mein Land

6. Glock `N` Roll

7. The Harpooneer

8. Dehumanized

9. Occult Perpetrator

10. Waldo & Pigpen

11. Indoctrination

12. Friendly Fire