Silloin tällöin tulee vastaan albumeita, jotka toimisivat paremmin ilman laulua. Tämä on yksi niistä.
Heidi Mikkonen
Sekalaisten ainesten albumi – arviossa Wolfhorden Hounds of Perdition
Wolfhorden kakkosalbumi on lähtökohdiltaan mielenkiintoinen sekoitus folk metalia, rock-vaikutteita ja eeppisiä teemoja, mutta se jää lopulta keskitason julkaisuksi musiikillisten huippukohtien ja punaisen langan puuttuessa.
Synkkien aatosten airuet – arvioitavana Rue Morguen debyyttialbumi
Post-punkia melankolisilla sanoituksilla ja popahtavilla kertosäkeillä esittävä Rue Morgue ilahduttaa ilottomalla esikoisalbumillaan.
Rockin ajattomuutta ja popin tarttuvuutta – arviossa Ghost Worldin ”Spin”
Indierock-nelikon toinen albumi on osoitus siitä, että joskus yksinkertaisimmalla reseptillä syntyy maukkain lopputulos.
Musiikkimatka dystopiaan – arviossa Konkueredin ”Kingdom Fall”
Tarinavetoista tunnelmametallia tarjoava EP luottaa perusasioihin, mutta jumittuu toistamaan itseään.
Keskinkertaista mutta kehityskelpoista southern rockia – arviossa Gray Dogin ”The Deal”
Kahden miehen akustinen rockduo tarjoilee ensilevytyksellään muodollisesti pätevää, mutta musiikillisesti latteaa sisältöä.
Ravan The Sun Remains The Same palkitsee keskittyneen kuulijansa
Instrumentaalinen esikoispitkä on miellyttävä sekoitus rockin ja metallin säröjä, ambientin pehmeyttä ja elektronisia vaikutteita. Progressiivinen teos vaatii aikaa, mutta vakuuttaa tunnelmallaan.