Hollantilainen Epica on yksi sinfonisen metallin tunnetuimmista nimistä maailmalla. Epica ei ole noussut ihan niin suureksi kuin Nightwish tai vaikkapa Within Temptation, mutta mistään marginaalibändistä ei ole kyse. Bändi julkaisee…
Simo Pernu
Esikuviensa rinnalle – Arviossa Soenin ”Imperial”
Ruotsalainen Soen on laskutavasta riippuen vuosikymmenen tai 16 vuotta vanha proge metal -orkesteri, joka julkaisee alkuvuodesta 2021 jo viidennen albuminsa. Moni, minä mukaan lukien, lokeroi Soenin aluksi Opethin jalanjäljissä kulkevaksi…
Hyvää mutta ei tarpeeksi hyvää – arviossa Dynaztyn ”The Dark Delight”
Dynaztylla on viimeisen kolmen albumin kanssa ollut selvä eteenpäin menevä evoluutio bändin soundia ja sävellysten tasoa ajatellen. Nyt tulee valitettavasti pieni notkahdus taaksepäin. ”The Dark Delight” on hitikäs, moderni ja soi hienosti, mutta silti jotain puuttuu, eikä ”The Dark Delight” nouse bändin kolmen aiemman albumin tasolle.
Taas laadukas teos – arviossa Novembers Doomin ”Nephilim Grove”
Amerikkalainen progressiivista death ja doom metalia vuodesta 1989 saakka paiskonut Novembers Doom on mielenkiintoinen bändi. Bändi on julkaissut pitkällä urallaan 11 albumia. Kokonaisuudessaan bändin discografia ei ole minulle kovin tuttu,…
Kaksijakoisia tunteita – arviossa Excalionin ”Emotions”
Suomalainen Excalion julkaisi pari vuotta sitten erittäin onnistuneen kolmannen albuminsa ”Dream Alive”. Bändi oli hieman aiemmin uudistunut, ja mukaan olivat tulleet vokalisti Markus Lång, kitaristi Aleksi Hirvonen sekä basisti Onni…
Melodisen death metalin runsaudensarvi – arviossa Insomniumin ”Heart Like A Grave”
Insomniumin uusi albumi on aina tapaus. Kuulijat odottavat, että bändi näyttää muille, miten sitä suomalaisella melankolialla ladattua, melodista death metalia oikein soitetaan. Bändi on onnistunut vastaamaan odotuksiin vuosien varrella jopa…
Yhä vailla vertaa – Arviossa Opethin ”In Cauda Venenum”
Ruotsalainen progressiivisen musiikin jättiläinen Opeth julkaisee perjantaina 27. syyskuuta kolmannentoista albuminsa. Bändi on edelleen ajankohtainen ja innovatiivinen, ja sen uutta albumia odottaa aina vesi kielellä. Opeth on jättänyt death metalin taakseen, joten haastajia ikonisille klassikoille kuten ”Blackwater Park” ja ”Ghost Reveries” ei enää kuulla. Saamme sen sijaan nauttia koukeroisesta progen, rockin ja jopa jazzin sukuisesta äänitaiteesta, johon hautautuessa ei enää ikävöi vuosikymmenen takaista Opethia.
30 vuotta rockia – Arviossa The 69 Eyesin West End
The 69 Eyes, suomalaisen goottirockin kuningas, palaa parrasvaloihin kolmannellatoista albumillaan. Bändillä tuli kesällä mittariin kunnioitettavat 30 vuotta, joten uuden albumin julkaisu ei voisi osua parempaan saumaan. Bändin huippuvuodet osuivat 2000-luvun ensimmäisille vuosille. ”Blessed Be”, ”Paris Kills” ja ”Devils” olivat kaikki mainioita levytyksiä omassa genressään.
Melkein, mutta ei ihan – Arviossa Entombed A.D:n Bowels Of The Earth
Legendaarisen death metal -bändi Entombedin kolmen entisen jäsenen vuonna 2014 perustama Entombed A.D. on mielenkiintoinen tapaus hyvässä ja pahassa. Bändi on julkaissut kaksi mukiinmenevää death metal -lättyä, jotka eivät ole…
Ristiriitaisissa tunnelmissa – Arviossa Equilibriumin Renegades
Saksalainen Equilibrium on julkaissut 18-vuotisella taipaleellaan kuusi albumillista folk metalin ja raskaamman sinfonisen metallinsa sekoitusta. Bändi on hakenut innoitustaan germaanisista traditioista sekä lyriikoidensa että melodioidensa kautta, ja bändin laulukieli on…
”Agent Orange” jo 30-vuotias – paluu klassikon äärelle
1981 Saksassa perustettu Sodom on yksi thrash metalin suurista. Bändi on esiintynyt monissa erilaisissa kokoonpanoissa vuosien varrella. Ainoa pysyvä jäsen Sodomin matkalla on ollut bändin perustajajäsen, legendaarinen Tom Angelripper. Mies…