Toto

Toto – hyttysten suosikkibändi (Juli Festivalen, Tammisaari 29.7.2017)

Kirjoittanut Juhani Mistola - 4.8.2017
Toto

 ”I’ll Supply The Love”-klassikkoa mukaillen AOR-legenda Toto tarjosi viihdyttävän illan ja Tammisaaren Juli Festivalenin yleisö tarjosi vastineeksi rakkautta, mutta illan suurimmat muuttujat tarjosi luontoäiti.

Joinakin aikoina Toton parjaaminen on ollut jopa toivottava ajanviete musadiggareiden keskuudessa. Turhaa soittotaidolla viisastelua, lässyt soundit ja vielä lässymmät lyriikat – kyllähän te tiedätte. Samanaikaisesti bändillä on kuitenkin ollut vankka kannattajakuntansa, joka jaksaa muistuttaa bändin hyveistä loistavana popbiisien tekijänä ja esittäjänä. Noihin hyveisiin voidaan vastedes laskea myös aikuisrockin parhaana hyttysmagneettina toimiminen. Bändin valoshow näet veti puoleensa koko Tammisaaren lentävät hyönteiset. Lopulta niitä oli lähes kaikkialla, niin David Paichin ja Steve Porcaron koskettimissakuin laulaja Joseph Williamsin ja laulajakitaristi Steve Lukatherin suissakin. Luonnonvoimille edes Toto ei voi mitään, mutta esiintyminen ei juuri jättänyt epäilyksiä bändin vahvuuksista. Taidokasta soittoa, hittipitoinen setti ja Steve Lukatherin periamerikkalaisen showmiehen karisma viihdyttivät ja yhtye sai voiton suomenruotsalaisyleisöstä sekä liian läheisiksi käyneistä hyönteisistä.

Steve Lukather ja Joseph William

Festivaali itsessään oli viehättävä yhdistelmä suomenruotsalaista pursiseuraidylliä ja aikuisrockia. Erittäin positiivisena yllätyksenä näyttäytyneen Paul Oxley’s Unitin, ruotsalaisen smooth jazz -yhtye Bo Kaspers Orkesterin ja Hectorin ansiokkaan suomirock-historiikin jälkeen esiintyneen Toton pelkistetyt lavarakenteet ilmestyivät lavalle hämmästyttävän nopeasti – siitä pisteet roudareille.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Setti käynnistyi eräällä omista suosikeistani, ”The Seventh One -albumin raidalla ”Only the Children”. Valitettavasti kuluvan kiertueen versio on jostain ihmeen syystä alkuperäistä hitaampi ja siksi levyversiota tahmeamman kuuloinen. Viimeistään toisena kappaleena kuultu esikoishitti ”Hold The Line” sai kansaan liikettä ja osoitti, että Toton ikuisesta Akilleen kantapäästä – päävokalistista – ei tarvitse huolehtia. Bändin alkuperäinen laulaja Bobby Kimballhan nuuskasi alkuperäisen Toto-pestin nenäänsä, palasi bändiin vuosiksi 1998–2008 ja on nykyään melko surullista kuultavaa. Nenäkarkki maistui liikaa myös vuosina 1986–1989 keulilla olleelle Joseph Williamsille, mutta vuonna 2010 bändiin palannut Williams on nykyään paremmassa livekunnossa kuin mahdollisesti ikinä. Silti viimeistään kolmantena kuultu ”Afraid of Love” osoittaa, että ainakin keikkaympäristössä tämä on tasan yhden miehen – Steve Lukatherin – show, vaikka sympaattisen humoristisesti esiintyneen hattumies David Paichin asemaa bändiliiderinä ei kukaan kyseenalaistakaan.

Hitit seurasivat toisiaan keikan painottuessa ”IV-hittialbumiin ja Williams-ajan suurimpaan menestykseen ”The Seventh One, joilta kummaltakin kuultiin neljä kappaletta.

Steve Porcaro

Näin haluan Totoni: rokkavana ja ilman niitä kaikkein juustoisimpia albumiraitoja. Myös pari uutta kappaletta, eritoten proge-eepos ”Great Expectations”, toimivat mainiosti. Oikeastaan illan ainoaksi mahalaskuksi jäi Jimi Hendrix -cover ”Red House”, joka kääntyi nopeasti niin rockissa, funkissa kuin fuusiojazzissakin suvereenin Lukatherin kitaramasturbaatioksi. Taidokasta soittoa toki, mutta mauttominta bluesia sitten G3:n Hendrix-covereiden. Onneksi muut soolot pysyivät aisoissa ja tyylikkäänä. Soololaulajana Luken soundi on pysynyt entiseen malliin rouheana, ja esiintyjänä hän on yhä karismaattisempi kuin yksikään Toton ”oikea” laulaja. Alkuperäiskosketinsoittaja Steve Porcaro ja rytmiryhmä hoitavat hommansa niin ikään ansiokkaasti, vaikka onkin todettava, ettei yksikään Jeff Porcaroa seuranneista Toto-rumpaleista groovaa ”Rosannassa” tai setin päättäneessä ”Africassa” niin kuin alkuperäinen. Mutta koska kuolleista ei herää kuin hologrammi-Dio, on vain tyydyttävä nykyiseen tilanteeseen, jossa rumpali Shannon Forrest pärjää ihan mallikkaasti. Toto ei alistu olosuhteiden uhriksi. Sille eivät voi mitään päihteillä äänensä tuhonneet laulajat, jäsenten traagiset kuolemat tai epämuodikkaaksi ajautuminen – eikä edes Tammisaaren koko hyttyspopulaatio.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Shannon Forrest

Settilista:

  1. Only the Children
  2. Hold The Line
  3. Afraid of Love
  4. Lovers in the Night
  5. Pamela
  6. I’ll Be Over You
  7. Chinatown
  8. Great Expectations
  9. Red House (The Jimi Hendrix Experience -cover)
  10. Stop Loving You
  11. 99
  12. The Muse
  13. Home of the Brave
  14. Rosanna
  15. I’ll Supply the Love
  16. Africa

Teksti: Juhani Mistola

Kuvat: Marko Valve

Artikkelin kuvat on otettu Haminassa 28.7.2017.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Steve Lukather, Joseph Williams ja Steve Porcaro

Luetuimmat

Uusimmat