”Tuplapyssyt bäng bäng” – Apulannan huikea show Helsingin jäähallissa

Apulannan jäähallikeikoille luotiin suuria odotuksia jo etukäteen, niitä kuvailtiin jo aiemmin tammikuussa mm. Apulannan facebook -sivulla mainostamisen yhteydessä tällaisin adjektiivein: ”Apulannan kaikkien aikojen suurimmat, spektaakkelimaisimmat, övereimmät – suorastaan megalomaaniset – jäähallikeikat lähestyvät”.
– Suuria luvattiin, mutta lupaukset myös täytettiin nyt kuluneena viikonloppuna.

Keikan alku lauantai-iltana oli Apulannan paikoittain mystiselle tyylille ominainen: katosta roikkui meduusoja, ja muista lavasteista ei varmuudella voinut sanoa, esittivätkö ne avaruussukkuloita vai dinosaurusten munia, vai jotain aivan muuta. Avausbiisinä kuultiin hiukan yllättäväkin valinta ”Käännä se pois”, jonka jälkeen saatiin kuulla myös muita vähän harvinaisempia hienoja biisejä yhtyeen varhaisemmasta tuotannosta.
Noin ensimmäisen kolmanneksen jälkeen kuultiin harppu -soolo, jonka jälkeen lavalle saapui kaapuihin pukeutunut huppupäinen kuoro, ja kuoron keskeltä niin ikään huppupäinen solisti Wirtanen yleisön keskelle ulottuvan lavan päähän.

”Armo” on hieno biisi, mutta vielä koskaan se ei ole ollut näin hieno. Pelkistetty esitys, Tonin äänen lisäksi vain kuoron säestys, sai itselläni aikaan kylmät väreet ja muistin taas kuinka käsittämättömän paljon tunnetta musiikilla voikaan välittää. – Enkä tainnut olla ainut. Viimeistään kyseisen kappaleen aikana koko yleisö sai kiinni tunnelmasta, ja sitä seurannut hitti ”Mitä kuuluu” räjäytti hallin.

Tunnelma ei laskenut missään vaiheessa, ja seuraavat noin 2 tuntia olivat Apulantaa aivan parhaimmillaan. Keikan kesto tosiaan oli huimat lähemmäs 3 tuntia, kuten ennakkoon oli ilmoitettu, joten keikan aikana ehdittiin kuulla reilu kolmisenkymmentä biisiä, koko tuotanto monipuolisesti hyvin huomioiden. Silti tässä tätä analysoidessani minulle on jo tullut useampikin biisi mieleen, jotka vielä jäivät kuulematta. Harvalla yhtyeellä on niin laaja ja loistelias tuotanto, että 3 tunninkin jälkeenkin jää vielä fiilis, että vielähän niitä biisejä jäi esittämättäkin.

Myös odottamattomia yllätyksiä keikalla koettiin, mm. ”Amerika” -biisin aikana lavan täytti twerkkaaja -ryhmä. Minun näkemykseni mukaan sellainen ei ainakaan tähän asti ole ollut ihan yhtyeen tyyliä, ja toivottavasti tyyli ei siihen suuntaan ole muuttumassakaan, mutta olipahan ainakin jotain mitä en todellakaan osannut odottaa.
Toinen yllätys, joka minullekin onneksi onnistui yllätyksenä säilymään, kun onnistuin lauantaipäivän välttelemään perjantain keikasta tullutta uutisointia, oli Seppo Räty. Entinen keihäänheittäjä Räty kulki ohjelmanumerossaan katonrajassa roomalais-kärryllä vaijereiden varassa asiaankuuluvaan asuun pukeutuneena, ja heitti yläilmoista keihään lavan kulmaan. – Ei Apulanta olisi Apulanta jos kaikki olisi liian totista.

Myös visuaalinen ”spektaakkeli” toteutui, sillä myös visuaalisesti keikka oli yksi parhaista, joita olen nähnyt. Lavasteita muutettiin pienillä ja nopeilla muutoksilla, mutta kuitenkin niin, että näytti jopa kuin keikan aikana olisi ollut pystyssä monta kokonaan eri lavaa, vaikka sama korkea rakenne kuitenkin oli pohjalla. Niin ikään valo-show oli huima, pyro -tekniikoineen kaikkineen, joten keikkaan tosiaan oli panostettu.

– Aika huima kokemus, näin yhtyeen suurena fanina olisi harmittanut jos tämän ”kokonaisvaltaisen spektaakkelin” olisin joutunut jättämään välistä. Yhtyeen esiintymistä on tullut jo useaan kertaan todistettua livenä, ja voin todeta, että kyllä Apulanta ainakin minulle on kiistatta koko Suomen paras live- bändi.

Kappalelista:
1. Käännä se pois
2. 001
3. 006
4. Kadut
5. Vauriot
6. Pala siitä
7. Tuhka ja veri
8. 007
9. 0010
10. Armo
11. Mitä kuuluu
12. …Silti onnellinen
13. Viivakoodit
14. Aggressio
15. Paha, paha asia
16. Terä
17. Ruhtinaat
18. Ravistettava ennen käyttöä
19. Amerika
20. Hiekka
21. Mä nauran tälle
22. Sun kohdalla
23. Mitä vaan
24. Koneeseen kadonnut
25. Vasten mun kasvojani
26. Viisaus ei asu meissä
27. Jumala
28. Pahempi toistaan
Encore:
29. Valot pimeyksien reunoilla
30. Mato
31. Ilona?
32. Anna mulle piiskaa

Teksti: Terhi Skippari
Kuvat: AJ Johansson Photo and Video