Englantilainen Tygers Of Pan Tang julkaisee lokakuun loppupuolella ”Tygers Of Pan Tang” nimisen albuminsa. Albumin nimestä voisi luulla, että kyseessä on yhtyeen debyyttialbumi, mutta näin ei ole. Bändin juuret ulottuvat nimittäin 70-luvun loppupuolelle ja Tygers Of Pan Tang julkaisi debyyttialbuminsa ”Wild Catin” jo vuonna 1980. Luonnollisesti yhtye on kokenut vuosikymmenten varrella miehistönvaihdoksia, mutta myös hajoamisen, joka kesti melkein 20 vuotta. Tästä huolimatta yhtye heräsi henkiin 2000-luvun taitteessa ja viimeinen nykyisen kokoonpanon jäsen kiinnitettiin yhtyeeseen vuonna 2013.

Tygers Of Pan Tangin pitkä historia, hajoaminen ja lukuisat julkaisut herättivät luonnollisesti mielenkiintoni yhtyettä kohtaan, mutta suurin syy oli sen nimi. ”Tygers” väännös ”tigers:sta” on erikoinen ja bändin nimi juontaa juurensa kirjailija Michael Moorcockin fantasiakirjasarjasta ”Elric Of Melnibonesta”. Kirjasarjassa velhot pitävät tiikereitä lemmikkeinä, josta yhtye on keksinyt nimensä. Minkälaista musiikkia Tygers Of Pan Tang sitten soittaa? Yhtye soittaa heavy metallia, jossa kitarariffit sekä soolot kuin myös tarttuvat kertosäkeet ovat avainasemassa. Yhtyeen alkuvuosina Tygers Of Pan Tangin katsottiin edustavan ”uutta brittiläisen metallin aaltoa”. ”Tygers Of Pan Tangiä” kuunnellessa huomasin useampaan otteeseen yhtäläisyyksiä Mötley Crüehun, Guns N’ Rosesiin kuin myös Whitesnakeen. Eipä sillä, että se haittaisi, itse pidän kovasti kyseisistä yhtyeistä.

Albumi alkaa tuulimaisella ujelluksella ja puolen minuutin jälkeen ”Only The Brave” starttaa räväköillä riffeillä. Heti ensimelodioista saakka huomaa yhtyeen musiikin olevan vanhan koulukunnan tyylistä heviä. Ihan kuin matkaisi ajassa taaksepäin 80-luvulle rockin ja tukkametallin huippuhetkiin. ”Dust” on pykälää räyhäkkäämpi ja polkevampi kappale kuin aloitusraita. Vokalisti Jacopo Meillen ääni on pehmeä, mutta ”Dustissa” hän irroittelee laulamalla aavistuksen korkeammalta. ”Glad Rags” on ensimmäinen selkeästi erottuva, kovemman luokan hitti. Kappaleessa lyriikat ovat helposti samaistuttavia, kun lauletaan viikonlopun odotuksista ja bilettämisestä. Kuitenkin kertosäe on kappaleen kohokohta – se on helppo oppia ja se saa taatusti keikoilla yleisön laulamaan mukanaan!

Kun ”The Reason Why” lähtee soimaan voisi hyvinkin luulla kuuntelevansa Whitesnakea, niin vahva mielleyhtymä kappaleesta syntyy. Kuitenkin kappaleen edetessä huomaa, että Tygersiä tämä on. ”The Reason Why” on slovari, jonka voisi hyvin kuvitella kuulevan rockhenkisissä yökerhoissa viimeisenä kappaleena. Tai ainakin parikymmentä vuotta sitten. Kappale itsessään on kaunis ja siirappinen rakkauslaulu, joka on hyvä hengähdys ennen energistä ”Do It Againiä”. ”Do It Again” on kuin iäkkäämpien rokkiukkojen muistelma, jossa muistellaan haikaillen villiä nuoruutta. Tygersin kohdalla tämä sopii, onhan yhtyeellä pitkä historia.

”I Got Music In Me” räjäyttää pankin täydellisesti! Kappale on mielenkiintoinen ja hauska, josta jaksaa innostua yhä uudelleen ja uudelleen. Selkein syy löytyy jälleen tarttuvasta kertosäkeestä. ”I Got The Music In Me” jälkeen albumilta ei ikävä kyllä löydy yhtä huikeita kappaleita, mutta ei loppupuolikaan ole missään tapauksessa huono. ”Blood Red Sky” sopii mahtipontisuutensa puolesta erinomaisesti vaikka stadionkonsertin kappaleeksi. Jykevät kitarariffit piiskaavat kappaletta eteenpäin ja Meillen hiukan vaikeroiva ääni tuo uutta syvyyttä. ”Angel In Disguise” on vain vajaa pariminuuttinen fiilistelykappale, jossa vokalisti laulaa rauhallisesti akustisen kitaran säestäessä. Viimeisenä raitana oleva ”The Devil You Know” ei ole niin synkkä vaikka nimestä voisi luulla. Jammaavat kitarariffit ja vokalistin salamyhkäinen laulu antavat odottaa kappaleelta enemmän kuin mitä se tarjoaa. Loppua kohden kappale alkaa vaimentua vokalistin laulun ja riffien ohessa, mutta juuri kun luulee, että kappale päättyy, niin kuulijan korviin hyökkääkin räyhäkkä tiikerin ärjyntä. Siinäpä vasta napakka lopetus!

Tygers Of Pan Tangin nimikkoalbumi on kuin tuulahdus menneiltä vuosikymmeniltä. Se ei ole kuitenkaan tunkkaisen ja kulahtaneen hajuinen, vaan uudistuneen ja raikkaan oloinen teos. Albumia on mukava kuunnella kerta toisensa jälkeen. Osa kappaleista, kuten ”Glad Rags” ja ”I Got The Music In Me” jäävät soimaan korviin pitkäksi aikaa, mutta levyltä löytyy myös kappaleita, jotka vaativat sulattelunsa. Levyn kansitaiteesta on myös annettava pisteet, se herättää varmasti kiinnostusta albumia kohtaan. Tygers Of Pan Tangin uusi albumi herättää vanhan koulukunnan hevin henkiin ja tämä levy lukeutuu ehdottomasti tämän syksyn parhaimpiin julkaisuihin!

10/10

Kappalelista:

1. Only The Brave
2. Dust
3. Glad Rags
4. Never Give In
5. The Reason Why
6. Do It again
7. I Got The Music In Me
8. Praying For A Miracle
9. Blood Red Sky
10. Angel In Disguise
11. The Devil You Know

Tygers Of Pan Tang Facebookissa

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen