U.D.O. – Decadent

Kirjoittanut Miikka Tuovinen - 23.1.2015

Eihän sille mitään voi, että U.D.O.:n uusi julkaisu aiheuttaa nostalgisen fiiliksen. ”Decadent”-kokopitkää purkaessa ajatus karkaa väkisinkin sellaisiin helmiin kuin ”Metal Heart”, ”Russian Roulette”, ”Animal House”, ”Mean Machine”, ”Faceless World” ja ”Timebomb”. Noiden kaikkien lapsuus- ja nuoruusajan pakkohankintojen punainen lanka oli tyylipuhtain mahdollinen saksalainen heavy metal. Lähestymistavassa on toki ollut vivahde-eroja, kun kokonaisuuksia on vertaillut toisiinsa jälkeenpäin. Silti Udon läsnäolon myötä tiesi aina, mistä musiikin ydin koostui, yhtyeestä riippumatta.

Udo on julkaissut kunnioitettavan määrän musiikkia niin Acceptin kanssa ja kuin omissakin nimissä vuosikymmenten aikana. Laatu on ajoittain notkahdellut, mutta linja on pitänyt jääräpäisen varmasti. Ja näin tuntuu jatkuvan niin pitkään, kuin Udo jaksaa jatkaa uraansa. Kaikki on periaatteessa kohdallaan, ja jossain määrin aika tuntuu pysähtyneen tämän veteraanin kohdalla. Raastinrautamainen ääni riipii korvia hetkittäin samalla voimalla kuin 1980-luvulla eikä voi kuin ihmetellä, kuinka ukon äänihuulet kestävät. Esimerkiksi Brian Johnson on selvästi rauhoittanut ulosantiaan viime vuosina. Toki studiossa paikataan pahimpia väsähtämisiä, mutta en oikein usko Udon kohdalla Pro-Toolsiin tai muihin ihmeitä tekeviin työkaluihin. Kyllä tuo ääni lähtee edelleen perseen pohjasta.

Myös muut osaset jatkavat siitä, mihin on jääty aina edellisillä kerroilla. Kitaraosasto tuo mieleen helpottavan turvallisesti Acceptin raskaan melodisissa tuplauksissaan. Rytmiryhmä joko marssii sotilaallisesti eteenpäin tai päästelee höyryjä rankemmalla kädellä. Myös jylhät taustalauluköörit osoittelevat Udon historian klassisimpaan kauteen. Näitä samoja elementtejä suosii yhä myös Wolf Hoffman joukkueineen sen verran vahvasti, että sokkotestissä saattaisi mennä vipuun, jos kummankin yhtyeen viimeisimmät aikaansaannokset laitettaisiin samalle lähtöviivalle. Yhteistä näille osapuolille on myös se, että kumpikaan ei selviä maaliin voittajana.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

”Decadent” eroaa ”Blind Ragesta” selkeimmin siinä, että U.D.O. rajaa vanhojen muistelunsa selvemmin 1980-luvun loppupuoleen ja 1990-luvun alkuun. Raskasta yleisilmettä maustetaan pienen hetken ajan pop-metal-vivahteilla ja jopa hitaalla tunnelmoinnilla (Johon Udon ääni ei istu ihan saumattomasti).

Tämä kaikki on vain kuultu ennenkin niin monta kertaa, että alkaa väkisinkin miettiä Udon kykyä erottaa omat kappaleensa toisistaan. Ja samalla kun tuttujen kuvioiden toistaminen kääntyy itseään vastaan, joutuu myös ikäväkseen toteamaan uusien biisien olevan aika mitäänsanomattomia. Tämä yhtälö luo ikävän väsyneen yleistunnelman, joka nousee plussan puolelle turhan harvoin. Aloitus ”Speeder” on enemmän Judas Priest kuin pappi itse kertaakaan uusimmallaan. ”Pain” on edellä mainittu kevyempi koukulla varustettu hetki. ”Meaning Of Life” tuplaa kitarat moneen kertaan ja on palosireenimeininkiä puhtaimmillaan. ”Words In Flame” on yllättävän eeppinen lopetus levylle kitaroiden maalatessa yleisarvosanaa maukkaasti ylöspäin. Muuten on aika latteaa.

AC/DC keksii jääräpäisesti samaa pyörää uudelleen onnistuen siinä lähes aina loistavasti. Iron Maiden on muuttanut ilmaisuaan monimutkaisemmaksi ja mennyt eteenpäin. Scorpions on saanut taas juonen päästä kiinni oltuaan vuosia hukassa. U.D.O. jää tässä kilpailussa alakynteen. Yhtye tuntuu jämähtäneen keulakuvansa sinänsä persoonallisen hahmon vangiksi ja pysähtyneisyys muuttuu pölyiseksi, jopa homeiseksi. Udo kuulostaa”Decadentilla” ajoittain vanhalta ukolta, jonka ärjähtelyyn meinaa hiipiä huvittavia piirteitä. Ei ole hyvä asia se.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ja kaikesta valittamisesta huolimatta tässä on silti taas kerran latinki raskasta musiikkia puhtaimmillaan ja aidoimmillaan. Ristiriitaisissa tunnelmissa totean näiden ammattilaisten tekevän ilmeisesti huonoimmillaankin tasavarmaa laatutyötä. ”Decadent” ei vain nouse keskitasolta yhtään ylöspäin, muttei toki putoa syvyyksiinkään.

6/10

Kappalelista:

1. Speeder
2. Decadent
3. House Of Fake
4. Mystery
5. Pain
6. Secrets In Paradise
7. Meaning Of Life
8. Breathless
9. Under Your Skin
10. Untouchable
11. Rebels Of The Night
12. Words In Flames

U.D.O. Facebookissa

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Luetuimmat

Uusimmat